Miltä Trumpin ilmastopoliittiset linjaukset näyttävät käytännössä?

Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi on aiheuttanut huolta ilmastonmuutoksen vastaisen työn kohtalosta. Trump on ryhtynyt kokoamaan hallintoaan, ja kampanjapuheet alkavat hiljalleen muuttua retoriikasta konkretiaksi. Listasimme ilmastoon liittyviä toimia ja niiden vaikutuksia kansainväliseen ilmastopolitiikkaan.

Teksti: ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle, WWF

Yhdysvaltain vaalitaistoa tarkkaillen Trumpin viimeaikaiset ilmasto- ja energiapoliittiset linjaukset ovat räikeässä ristiriidassa väistyvän presidentti Obaman perinnön kanssa. Trump teki vaalikampanjansa aikana selväksi, että hän haluaa perua Pariisin ilmastosopimuksen. Lisäksi hän on sanonut pitävänsä ilmastonmuutosta kiinalaisten valheena. Toisaalta ennen Kööpenhaminan epäonnistunutta ilmastokokousta vuonna 2009 Trump oli osana liikemaailman johtajien joukkoa, ja vaati Obaman hallinnolta toimia kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamiseksi. Trumpin historia ilmastonmuutoksen suhteen ei ole siis yhtenäinen.

Pariisin sopimus kansainväliseksi laiksi Trumpista huolimatta

Suurin osa Pariisin sopimuksen allekirjoittaneista maista on nyt ratifioinut sopimuksen tehden siitä kasainvälisen lain. Sopimuksen ratifioineet maat ovat näin laillisesti sitoutuneet vähentämään päästöjä siten, että maailman keskilämpötilan nousu rajoittuu alle kahteen asteeseen. Trumpin mahdollinen presidenttiys todennäköisesti kiihdytti ratifiointiprosessia.

Sopimuksen ratifioineet maat, Yhdysvallat mukaan lukien, eivät pysty irtaantumaan sopimuksesta ensimmäisen kolmen vuoden aikana siitä, kun sopimus virallisesti astui voimaan vuonna marraskuussa 2016. Tämän jälkeen kestää vuoden, että eroaminen Pariisin sopimuksesta onnistuu. Toisin sanoen sopimuksen puitteissa tarvitaan neljä vuotta, eli yhden Yhdysvaltain presidentin toimikauden verran, jotta sopimuksesta voi irtaantua. Mikäli Trump pysyy vallassa kahden vaalikauden verran, niin poistuminen sopimuksesta on yhdessä sovittujen sääntöjen puitteissa mahdollista.

On olemassa myös muita keinoja irtaantua Pariisin ilmastosopimuksesta. Trump voi päättää vetäytyä koko YK:n ilmastopuitesopimuksesta, mikä vie vain vuoden. Tämä tosin vaatinee senaatin hyväksynnän ja saattaa nostattaa syytteet toimintaa vastaan. Sopimuksesta vetäytymisen mahdollisuus on jo aiheuttanut vastareaktiota ranskan entisen presidentin Sarkozyn ehdottaessa muutamien prosenttien hiiliveroa USA:sta tuleviin tuotteisiin.

Ei ole kuitenkaan täysin varmaa, että Trump aikoo viedä aikeensa loppuun. Monet kampanjaviikkojen aikana tehdyistä lupauksista on jo pyörretty. Trump tapasi vähän aikaa sitten New York Timesin toimittajia ja ilmaisi pitävänsä sittenkin avoimen mielen Pariisin ilmastosopimuksen suhteen. On siis täysi arvoitus, mikä on Trumpin tulevan hallinnon lopullinen linjaus Pariisin sopimuksen kohtalosta. Esimerkiksi maininta Pariisin sopimuksesta on todennäköisesti tietoisesti jätetty pois Trumpin energialinjauksista.

On kuitenkin huomioitava, että Yhdysvaltojen vaikutus kansainväliseen ilmastopolitiikkaan voi olla vakava myös muista syistä. Mikäli USA vetää pois rahallisen tukensa puitesopimukselta tai muilta ilmastonmuutoksen torjuntaa tukevilta kansainvälisiltä järjestöiltä, niin kansainvälinen ilmastotyö voi hyvinkin saada suuren kolauksen. Vastaavasta tilanteesta on edelleen tuoreet muistot, kun USA veti rahoituksensa YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescolta, mikä romahdutti järjestön budjetin kolmanneksella.

Trumpin esittämät energialinjaukset eivät jätä paljon arvailujen varaan

Trumpin energiapoliittiset linjaukset ovat jo nähtävillä ja maalaavat synkkää kuvaa Yhdysvaltojen ilmastopolitiikalle.

Linjauksissa esimerkiksi tehdään selväksi, että Yhdysvallat aikoo hyödyntää kotimaista fossiilista energiaa ja purkaa Obaman kaudella päätetyt rajoitukset valtion omistamien maiden vuokraamisesta uusien varantojen hyödyntämiseksi. Ilmastohankkeet, kuten Obama-Clinton Climate Action Plan, the Clean Power Plan ja Waters of the US rule, romutetaan. Toisaalta Trump lupasi tehdä Amerikasta turvallisemman ja puhtaamman, jota kyseiset säädökset juuri toimeenpanevat. Esimerkiksi paikallistason vastustus hiilivoimaa sekä liuskekaasua ja -öljyä vastaan perustuu paikallisympäristön turvallisuuden ja terveellisyyden suojelemiseen.

Yhdysvaltain presidentin toimeenpanovaltaa, jolla kongressi voidaan ohittaa, käytettiin Obaman kaudella hanakasti, ja sitä hyödynnettiin ilmastonmuutoksen hillinnässä. Trump voi samalla tavalla käyttää valtaansa ja mennä toimissaan pidemmälle itselleen myötämielisen kongressin tuella.

Yksi Obaman suurista teoista ilmaston hyväksi oli ilmansaasteita sääntelevän Clean Air Actin laajennus, joka asetti rajan yksittäisten laitosten kasvihuonekaasupäästöille. Vaikka itse lainsäädäntö on vanhaa perua, niin sen hyödyntäminen ilmastonmuutosta hillitseväksi työkaluksi vuonna 2011 oli yksi Obaman kekseliäimmistä keinoista hyödyntää presidentin rajallista toimeenpanovaltaa.

Ensimmäisten nimitysten perusteella Trumpin valitsema hallinto on suuri uhka ilmastotyölle, vaikka ei sitä kaikin osin purkaisikaan. Tästä hyvänä esimerkkinä etenkin tunnetun ilmastoskeptikon Myron Ebellin nimittäminen Environmental Protection Agencyn (USAn ympäristövirasto) muutosvaiheen johtoon. Myös muille ilmastonmuutoksen kannalta tärkeille instituutioille on käymässä köpelösti. Yhdysvaltain liittohallituksen alainen ilmailu- ja avaruushallintoviraston eli NASAn Earth Science Division menettää isot määrät rahoitusta ja se ohjataan perinteisempään avaruuden tutkimiseen. Ilmastonmuutoksen etenemisen seurannan kannalta kriittistä tutkimusta tehdään juuri NASAn toimesta. Esimerkiksi arktisen merijään laajuuden seuranta perustuu suurelta osin NASAn järjestelmiin.

Lisäksi Yhdysvalloissa osavaltioilla on lainmukaiset oikeudet kohdentaa omia energiastrategioitaan, minkä lisäksi myös monet yritykset ympäri maailmaa suuntaavat kohti ilmastoystävällisempiä valintoja. Ilmastotyöstään perinteisesti paljon kiitelty Kalifornian osavaltio on jo julistanut aikovansa tiivistää ilmastoyhteistyötä Saksan kanssa. Toivoa sopiikin, että liittovaltiotason toimet eivät hidasta muutosta osavaltioissa.

Nouseeko kivihiili kuolleista?

Kivihiili on USA:ssa ollut jo jonkin aikaa rakenteellisessa laskussa. Taustasyynä tähän on ollut Yhdysvaltojen liuskekaasubuumi, joka on tarjonnut verrattain halpaa kaasua markkinoille syrjäyttäen hiiltä, tiukentunut sääntely sekä hiiltä tarvitsevan terästeollisuuden tuotannon lasku.

Yksi tärkeimmistä Trumpin lupauksista Yhdysvaltain ruostevyöhykkeen vaa’ankieliosavaltioissa oli taata paikallisille hiiliteollisuuden hylkäämille työläisille heidän elantonsa. Etenkin Länsi-Virginian osavaltio suosi ylitsevuotavasti Trumpia. Trump sanoi vaalipuheissaan avaavansa jo suljetut kivihiilikaivokset ja lisäävänsä työpaikkoja.

Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta Trumpin lupaukset sellaisinaan toteutettuina olisivat hälyyttäviä. YK:n ympäristöjärjestö UNEP arvioi, että Pariisin sopimuksessa sovittu 1,5 asteen rajapyykki ylitetään jo 3 vuoden päästä, ja rikkaiden valtioiden tulisi irtaantua kivihiilestä täysin vuoteen 2030 mennessä, jotta lämpötilan nousu voitaisiin pitää alle kahdessa asteessa. Yhtään uutta fossiiliseen energiaan pohjaavaa laitosta ei saisi enää nykyisen hiilibudjetin puitteissa rakentaa ja nykyisetkin täytyy poistaa käytöstä etuajassa.

Maailmanmarkkinat lienevät kuitenkin Yhdysvaltain presidenttiäkin vahvemmat. Vaikuttaa siltä, että kivihiilen valtakausi on tulossa päätökseensä. Uuden kivihiilivoimalan rakentaminen vie aikaa ja laitoksen elinikä on vuosikymmenien pituinen. Jotta kivihiili herätettäisiin eloon, niin markkinoiden suosiollisuuden täytyy ulottua pitkälle tulevaisuuteen ja USA:ssa kaasun hinnan todennäköisesti nousta. Kivihiilen uusi nousu ei ole nykykehityksen valossa kovin todennäköistä, joten on kyseenalaista, kykeneekö Trump lunastamaan lupauksensa.

Maailma jatkaa edelleen ilmastoasioiden edistämistä

Trumpin vaalikampanjan keskeisimpiä teemoja oli työpaikkojen palauttaminen sekä turvallisuuden lisääminen Yhdysvalloissa. Ilmastonmuutos on todennäköisesti yksi suurimmista turvallisuusriskeistä myös Yhdysvalloissa, eikä työpaikkojen lisääminen kivihiili-alalla ole siksi taloudellisesti viisasta, kun muu maailma siirtyy uusiutuviin energialähteisiin. Riippumatta siitä aikooko Trump sivuuttaa ilmastoasiat valtakaudellaan, ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat ongelmat eivät katoa.

Huolimatta Trumpin kannasta ilmastoasioissa ja Yhdysvaltojen epävarmasta asemasta ilmastoon liittyvissä neuvotteluissa tulevaisuudessa, muu maailma on osoittanut sitoutuvansa energiamurroksen läpivientiin sekä ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. Muun muassa Kiina ja Intia ovat ilmoittaneet jatkavansa päästöleikkauksiaan, ja kehottaneet USA:ta pitämään kiinni sitoumuksistaan.