Julkaistu

Nopeakasvuisten puuplantaasien vastuullisuudessa paljon kehittämistä

Nopeakasvuisten puuplantaasien kielteisiä vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan voidaan vähentää plantaasimetsänhoidon vastuullisuutta parantamalla. Tämä selviää WWF:n julkaisemasta Uuden sukupolven puuplantaasit -hankkeen väliraportista, jossa WWF kartoitti yhdessä sidosryhmien kanssa kehittämistarpeita FSC-sertifioiduilla puuplantaaseilla. Suomalaisista yrityksistä hankkeeseen ovat osallistuneet nopeakasvuisilla puuplantaaseilla toimivat Stora Enso ja UPM-Kymmene.

WWF:n Uuden sukupolven plantaasit -hankkeen (New Generation Plantation) ensimmäisen vaiheen tavoitteena oli eturivin plantaasimetsäyhtiöiden ja plantaasimetsien viranomaisten kanssa turvata korkean suojeluarvon metsien suojelu sekä edistää plantaasimetsien hoitoa ja yhteistyötä sidosryhmien kanssa.

Kehittämistä kaipaavat kohteet on nyt tunnistettu. Esimerkiksi plantaasien vaikutukset laajojen alueiden vesitalouteen tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon. Myös paikallisia sidosryhmiä tulee kuulla laajemmin ja nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Samoin tulisi kehittää keinoja, joilla arvokkaiksi tunnistetut luonnonympäristöt kyettäisiin saamaan virallisen suojelun piiriin.

WWF Suomen vuonna 2008 julkaisema raportti suomalaisten metsäteollisuusyritysten toimista etelän nopeakasvuisilla plantaaseilla osoitti, että plantaasimetsätalouteen on tärkeää luoda ympäristön ja yhteiskunnan kannalta vastuulliset ja taloudellisesti kannattavat toimintaperiaatteet. Plantaasien laajeneminen uhkaa monin paikoin maailman arvokkaimpia luontokohteita kuten sademetsiä. Plantaaseihin ja tuotantolaitoksiin liittyy myös monissa maissa maanomistuskiistoja tai ympäristöhaittoja, kuten juomaveden saastumista.

Nyt julkaistu väliraportti osoittaa, että useat plantaasimetsätalouden sidosryhmät jakavat WWF:n toiveen vastuullisuudesta. WWF onkin käynnistänyt hankkeen seuraavan vaiheen, jossa selvitetään muun muassa nopeakasvuisten puuplantaasien hiilitasetta ja keinoja, joilla rahoituslaitokset voivat arvioida plantaasien toiminnan kestävyyttä.

Suomalaisista yrityksistä Stora Enso on jo sitoutunut jatkamaan vastuullisuuden kehittämistä. Yhtiö omistaa nopeakasvuisia puuplantaaseja Brasiliassa, Uruguayssa ja Kiinassa. Yhtiön toiminta on näkyvintä erityisesti Brasiliassa, jossa Stora Enso omistaa yhdessä Aracruz-yhtiön kanssa puoliksi Veracel-sellutehtaan. Lisäksi yhtiö omistaa Brasiliassa 256 914 hehtaaria maa-alueita, josta noin 111 000 hehtaaria on puuplantaaseja. Uruguayssa Stora Enso omistaa 69760 hehtaaria maata.

UPM-Kymmene osti heinäkuussa Metsäliiton ja Botnian osuuden Uruguayssa sijaitsevasta Fray Bentosin sellutehtaasta ja Forestal Oriental plantaasiyrityksestä. UPM omistaa nyt noin 91prosenttia sellutehtaasta sekä 156000 hehtaaria maata, josta 120000 hehtaarille on tarkoitus istuttaa nopeakasvuisia puulajeja. Lisäksi UPM ostaa Kiinan hienopaperitehtaalleen sellua Indonesialaiselta APRIL:lta. WWF on huolestunut APRIL:n toimien vastuullisuudesta. Yhtiön toimet ovat parhaillaan tarkastuksen alaisina.

WWF pitää tärkeänä, että puuplantaasien vuoksi ei tuhota arvokkaita luonnonympäristöjä, kuten sademetsiä. Plantaasimetsätalouden pitää myös minimoida muut ympäristövaikutuksensa ja turvata makean veden saanti. Paikallisten oikeuksia tulee kunnioittaa eikä heidän maankäyttöoikeuksiaan saa rikkoa.

Vastuullisesti hoidettuna puuplantaasit voivat tarjota ympäristöpalveluja, kuten apua monimuotoisuuden ennallistamiseen, sekä tuoda toimeentuloa paikallisille. WWF kehottaa suomalaisia etelän nopeakasvuisilla plantaaseilla toimivia metsäteollisuusyrityksiä osoittamaan globaalia esimerkkiä trooppisten metsien kestävässä käytössä ja suojelussa.

New Generation Plantation -raportti

Lisätietoja:
WWF Suomi, metsänhoitaja Sampsa Kiianmaa, 050542 7017, etunimi.sukunimi@wwf.fi

Lisätietoa toimittajille:

- Suomalaiset metsäteollisuusyritykset ovat investoineet nopeakasvuisiin puuviljelmiin erityisesti Brasiliassa, Uruguayssa ja Kiinassa. Samalla yritykset ovat perustaneet näiltä ja muilta Etelä-Amerikan ja Aasian puuviljelmiltä saatavan nopeakasvuisen puukuidun varaan sellu- ja paperitehtaita edellä mainittuihin maihin.

- Maapallolla on noin 140 miljoonaa hehtaaria plantaasimetsää, mikä vastaa noin seitsemää prosenttia kaikesta metsäpinta-alasta. Tästä noin 25 miljoonaa hehtaaria on intensiivisesti hoidettuja nopeakasvuisia puuplantaaseja. Plantaaseilla tuotetaan noin 40 prosenttia maailman puutarpeesta ja plantaasituotannon osuuden odotetaan yhä kasvavan. Plantaasipinta-alan odotetaan laajenevan etenkin luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkailla alueilla: Kaakkois-Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. FAO arvioi, että noin 6-7 prosenttia maapallon metsäkadosta johtuu puuplantaasien perustamisesta luonnonmetsän tilalle.

- Nopeakasvuiset puuplantaasit ovat intensiivisessä hoidossa, jolla tarkoitetaan että plantaasin omistaja tavoittelee plantaasilta maksimaalista taloudellista tuottoa. Maksimaaliseen puutuotokseen pääsemiseksi plantaaseilla käytetään muun muassa tehokasta maanmuokkausta, lannoitteita ja torjunta-aineita. Plantaasit saavat usein sekä valtion ja muiden rahoituslaitosten investointitukia.

- Nopeakasvuisten puuplantaasien perustaminen ja laajeneminen on aiheuttanut monissa maissa vahvaa vastustusta eri intressiryhmien taholta. Plantaasien sosiaalisten ja ympäristövaikutusten yksinkertaistaminen saattaa olla harhaanjohtavaa, koska ongelmat ovat yleensä paikkasidonnaisia ja riippuvat paljolti siitä, kuinka plantaasi on suunniteltu ja hoidettu.

- Plantaasien vaikutus luonnon monimuotoisuuteen riippuu pääosin siitä, mihin plantaasi perustetaan ja mitä maankäyttömuotoa se korvaa. Jos puuviljelmän tieltä raivataan alkuperäistä sademetsää, on selvää, että luonnon monimuotoisuus köyhtyy alueella. Jos plantaasi perustaan jo ennestään heikentyneille metsäalueille, voi hyvin suunniteltu ja toteutettu puuviljelmä ekologisine käytävineen jopa parantaa alueen luonnon monimuotoisuutta. Puuviljelmät voivat myös joskus (mutta eivät aina) vähentää paineita hakata luonnonmetsiä.