Ruissalon öljyvuoto ei ollut suuri, ja silti öljyntorjunta on kangerrellut. Öljyn rantautumista ei saatu estetyksi, vaikka kalustoa oli lähellä. Myös onnettomuuden alkuperän selvittäminen on ollut ongelmallista, ja tiedotus ei ole toiminut moitteettomasti. Kipupisteitä ovat mm. palokuntien määrä ja koulutus sekä öljyntorjuntakaluston käyttökelpoisuus ja riittävyys. Primorskin sataman kautta viedään noin 12 miljoonaa tonnia öljyä vuodessa, mikä lisää onnettomuusriskiä 2-4 -kertaiseksi. Myös suuronnettomuuden riski kasvaa.

Suomenlahdelle tarvitaan uusi öljyntorjunta-alus. Ensiavuksi on suunnitteilla väyläaluksen muuntaminen öljyntorjunta-alukseksi, minkä kustannukseksi on arvioitu noin 35 miljoonaa markkaa. Alus voitaisiin saada käyttöön suunnitelmien mukaan vuonna 2004, mutta WWF:n mielestä rahoitusta on kiirehdittävä, niin että alus on käytössä 2003. Alus, jolla on riittävät valmiudet öljyntorjuntaan sekä talvioloissa että suuronnettomuudessa, maksaa kuitenkin noin 200 miljoonaa markkaa. “Varojen kerääminen tähän on aloitettava jo ensi vuoden lisäbudjetissa, ja loput kustannuksista on rahoitettava seuraavien lähivuosien budjeteista. Alus on saatava käyttöön viimeistään vuonna 2005”, sanoo WWF:n meriasiantuntija Anita Mäkinen.

WWF huomauttaa, että kuten Ruissalossakin öljyonnettomuus vahingoittaa lähes aina alueita, joilla on huomattavia luontoarvoja. Onnettomuus uhkaa myös uhanalaisia lajeja. Nyt tapahtunut öljyvuoto ei aiheuttanut huomattavia vahinkoja mm. linnuille, vain siksi että onnettomuus tapahtui talviaikaan.

Öljyonnettomuuden torjunnan parantamisen rinnalla on kehitettävä öljyonnettomuuksien ehkäisyä. WWF on jo pitkään vaatinut yksirunkoisten säiliöalusten kieltämistä Itämerellä nopeutetulla aikataululla. Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n päätöksen mukaan viimeisetkin yksirunkoalukset poistuvat meriliikenteestä vuonna 2015, mikä on liian pitkä aika Itämeren herkälle luonnolle. Luonnonarvojen turvaamiseksi WWF esittää, että osia Itämerestä luokitellaan ns. herkiksi merialueiksi (Particularly Sensitive Sea Areas eli PSSA-alueet). Alusliikenteen ohjausjärjestelmää on myös kiirehdittävä.

Vapaaehtoisia öljyn keräämiseen?

WWF on selvittänyt mahdollisuuksia perustaa vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot viranomaisten avuksi öljyntorjuntaan. Vapaaehtoiset voisivat auttaa mm. öljyn keräämisessä rannoilta ja kallioiden harjaamisessa. WWF selvittää nyt, onko vapaaehtoisista apua öljyn keräämisessä Ruissalon rannalta. Jos viranomaiset katsovat, että lisäapu on tarpeen, WWF voi toimia vapaaehtoisavun koordinaattorina ja toteuttajana.

Lisätietoja:

WWF, meriasiantuntija Anita Mäkinen, anita.makinen@wwf.fi, 040 527 1425, viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist, paivi.rosqvist@wwf.fi, 0400 425 666