Julkaistu

Onnistunutta suojelutyötä henkensä kaupalla

Vuorigorillojen kanta hyvässä kasvussa

Vuorigorillojen kanta on kasvanut 17 prosenttia Virungan vuoristossa Kongon demokraattisen tasavallan, Ruandan ja Ugandan rajalla. Vuorigorillojen kannan kasvu on ihme, sillä WWF on joutunut tekemään suojelutyötä kirjaimellisesti jopa ase ohimolla alueen sotien ja levottomuuksien takia.

Gorilloja on nyt alueella 380, kun 15 vuotta sitten niiden määrä oli 324.

Ruandan kansanmurhan seurauksena 750 000 ihmistä pakeni Kongon demokraattiseen tasavaltaan (KDT) ja monet nimenomaan Virungan vuorten kautta. Vuorigorillojen (Gorilla beringei beringei) suojelualueen liepeillä oli 2,5 vuoden ajan maailman historian suurin pakolaisleiri. Virungan alueen KDT:n puoleiset osat puolestaan toimivat piilopaikkoina eri sissiryhmille koko KDT:n sisällissodan ajan vuosina 1997-2002. Salametsästyksen torjunta oli vaikeaa, pakolaiset ja sotilaat levittäytyivät vuorigorillojen suojelualueille, ja alueen matkailutulot romahtivat.

Kuva: WWF-Canon / Martin Harvey
Kuva: WWF-Canon / Martin Harvey
Vuorigorillojen kannan kasvu on kuitenkin osoitus siitä, että sota-alueillakin voidaan onnistua suojelutyössä, kun sitä tehdään asiantuntevasti, sisukkaasti ja henkensä kaupalla. WWF yhteistyökumppaneineen mm. turvasi salametsästystä torjuvien joukkojen palkat, sillä sodan runtelemista maista ei riittänyt varoja tähän. Henkilökunta teki palkkapussien kanssa vaarallisia palkanmaksumatkoja suojelualueille. Myös salametsästyksen torjujat toisinaan kuolivat sissien ja salametsästäjien luoteihin. Pysäköidyistä autoista oli poistettava renkaat ja muu irtain, mikä säästi ne ryöstöiltä. WWF ja sen yhteistyökumppanien toimistoa pommitettiin, ja monien työntekijöiden oli paettava – usein jalkaisin satoja kilometrejä. He kuitenkin palasivat gorillojen pariin.

Kun alueen levottomuudet ovat asettuneet, suojelutyötä voidaan tehdä pitkäjänteisemmin. Tavoitteena on, että paikallisväestö saa enemmän hyötyä vuorigorillojen elinalueista suojelualueina kuin maatalouskäyttöön raivattuna maana. Matkailutuloja kanavoidaan paikallisväestölle, jota myös on palkattu suojelualueille töihin. Suojeluhankkeen ja kansallispuistojen työntekijät toimivat tiiviissä yhteistyössä keräten ja analysoiden tietoja vuorigorilloista ja niiden elinalueista. Tieto toimitetaan maiden viranomaisille, jotka hyödyntävät sitä suojelusuunnitelmien toteutuksessa. Tämä on tehostanut toimia, jotka torjuvat vuorigorillojen suurimpia uhkia.

Koko maailmassa vuorigorilloja on vain 700 yksilöä, kun vuonna 1989 niitä oli 624. Virungan alueen lisäksi vuorigorilloja on vain Ugandassa Bwindi Impenetrable Forest –kansallispuistossa, jossa niitä on 320. Virungan alueen gorillojen kasvuluku perustuu loppuvuonna 2003 tehtyyn vuorigorillojen viralliseen laskentaan, ja edellinen laskenta tehtiin vuonna 1989. Bwindin alueella laskenta tehtiin vuonna 2002. Vuorigorillojen suojelutyöstä ja kannan laskusta vastaa kansainvälinen gorillojen suojeluohjelma (International Gorilla Conservation Programme), joka on WWF:n rahoittama, ja WWF:n sekä African Wildlife Foundation- ja Flora and Fauna International -järjestöjen toteuttama yhteishanke. Kannan kasvusta huolimatta vuorigorilla on äärimmäisen uhanalainen laji.

Englanninkielinen feature-artikkeli vuorigorillojen suojelutyöstä Surviving through war kansainvälisen WWF:n verkkosivuilla. WWF:n työtä vuorigorillojen hyväksi voi tukea Suomen WWF:n verkkosivujen kautta ja valitsemalla lahjoituskohteeksi vuorigorillan.

Lisätietoja: Suomen WWF, viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist, 0400 425 666