Operaatio Merenneito puhtaan Itämeren puolesta käynnistyi

Kesän 2001 erityistoimintakohde on Itämeren öljyonnettomuusriski, joka kasvaa nelinkertaiseksi mm. Venäjän uusien satamahankkeiden myötä. WWF toivoo, että Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO pystyy kokouksessaan tällä viikolla edistämään tavoitetta kieltää yksirunkoalukset Itämerellä. WWF korostaa kuitenkin, että ehdotettu aikataulu – 15 vuotta – on liian pitkä. Suomenlahdelle on saatava myös laivaliikenteen ohjausjärjestelmä parin vuoden sisällä. WWF korostaa myös, että Suomen rannikoiden pohjassa makaavista noin 1 100 “aavelaivasta” ympäristöriskin muodostaa noin 500 hylkyä, jotka sisältävät luonnolle vaarallista ainetta, mm. huomattavia määriä öljyä. Näitä teemoja käsitellään tänään Helsingissä WWF:n Öljyä laineille? –seminaarissa. Seminaariin on ilmoittautunut ennätysyleisö, 130 henkilöä, mikä kertoo öljyriskin vakavuudesta.

WWF toivoo, että Suomi olisi aloitteellinen, jotta IMO määrittelisi Itämeren tai ainakin osia siitä PSSA-alueeksi eli erityisen herkäksi merialueeksi, jota koskevat monet meriturvallisuuden erityisohjeet. Öljyonnettomuusriskiä pienentävien toimien lisäksi PSSA-luokitus mahdollistaisi myös muiden vaarallisten aineiden kuten ydinjätteen merikuljetuksen kieltämisen herkillä alueilla. Vaatimus on perusteltu Itämeren erityisluonteen takia: Itämeri on luokiteltu WWF:n Global 200 –alueeksi eli yhdeksi 238 alueesta maailmassa, joiden suojeleminen on erityisen tärkeää biodiversiteetin ja alueen erityispiirteiden säilyttämisen takia.

Tämänkesäisen öljyteeman lisäksi Operaatio Merenneitoon kuuluu toimia kaikilta Itämeren eri suojelusektoreilta. Ajankohtaista on poliittinen vaikuttaminen, sillä hallituksen Itämeri-ohjelmaa valmistellaan parhaillaan laajapohjaisessa työryhmässä, jossa WWF:kin on edustettuna. ”Työryhmän ehdotuksesta on tulossa varsin kattava esitys Itämeren pelastamiseksi tarvittavista toimista. On kuitenkin pelättävissä, että ohjelman toteuttamiseen ei samalla varata riittävästi resursseja. Tämä veisi pohjan koko ohjelmalta”, sanoo WWF:n pääsihteeri Timo Tanninen tänään Helsingissä tiedotustilaisuudessa. Operaatio Merenneitoon kuuluu myös tutkimusyhteistyö eri tutkimuslaitosten kanssa ja käytännön kenttätyö mm. Itämeren uhanalaisten lajien ja perinnemaisemien hyväksi. Osana kansainvälistä järjestöä Suomen WWF vaikuttaa kansainvälisiin Itämerta koskeviin päätöksiin mm. EU:ssa.

Operaatio Merenneito tuo Itämeren suojelutarpeen ihmisten tietoisuuteen mm. lehti-, radio- ja TV-mainoksin. Operaation tunnus on merenneitologo. Tunnuslause ”Ihminen tarvitsee merta. Meri tarvitsee ihmistä.” muistuttaa meren merkityksestä ihmiselle, mutta myös siitä, että ihmisen käytännön ja taloudellinen apu Itämeren pelastamiseksi on nyt tärkeää. Soittamalla kampanjapuhelimeen 0600 121212 (30 mk + pvm), jokainen voi antaa tukensa Operaatio Merenneidolle. Myös monien yritysten tuki mahdollistaa Operaatio Merenneidon toteuttamisen.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt 24.4.:

viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist, 0400 425 666

Liite 1: WWF:n meriasiantuntija Anita Mäkinen tänään kampanja-avauksessa: Itämeren öljyonnettomuusriski kasvaa nelinkertaiseksi

Ripeät kansainväliset toimet tarpeen onnettomuuden torjumiseksi

WWF vaatii nopeita toimia Itämeren meriturvallisuuden parantamiseksi. WWF haluaa herättää keskustelua aiheesta myös eilen alkaneessa Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n kokouksessa, jossa kansainvälistä WWF:ää edustaa merikuljetusasiantuntija, tohtori Sian Pullen.

WWF:n vaatimukset Itämeren öljyonnettomuusriskin pienentämiseksi:

1. Itämerellä liikennöiviin öljykuljetusaluksiin on saatava kaksoisrunkopakko nopeutetulla aikataululla. WWF:n mielestä nopeutettua aikataulua koskeva ehdotus, jonka mukaan yksirunkoalukset poistuisivat käytöstä noin 15 vuoden päästä, ei ole riittävän nopea. Asiaa käsitellään Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n kokouksessa 23.-27.4.
2. Itämerelle on saatava parin lähivuoden aikana alusliikenteen ohjaus- ja informaatiojärjestelmä, jonka avulla meriliikennettä voidaan jatkuvasti seurata ja ohjata.
3. Yksirunkoisilla ja yli 35 000 tonnin kaksoisrunkotankkereilla on oltava pakollinen saattohinaus ja luotsin ohjaus satamiin sekä matalilla ja kapeilla vesillä.
4. Meriliikenne on esimerkiksi Suomenlahdella ohjattava yksisuuntaisille kaistoille, mikä vähentää alusten yhteentörmäysvaaraa.
5. WWF haluaa myös, että Suomi olisi aloitteellinen, jotta IMO määrittelisi Itämeren tai ainakin osia siitä PSSA-alueeksi eli ns. erityisen herkäksi merialueeksi. PSSA-alueita koskevat monet meriturvallisuuden erityisohjeet, ja monet ylläolevista vaatimuksista täytyisi toteuttaa. Sen lisäksi olisi mahdollistaa esimerkiksi kieltää muiden vaarallisten aineiden kuten ydinjätteen merikuljetus herkillä alueilla.
6. Laivaväylien merkintöjä on parannettava ja Suomen, Venäjän ja Viron jäänmurtajien yhteistyötä on tiivistettävä.

Jatkuvasti kasvava rahti- ja tankkialusliikenne on lisännyt huomattavasti ympäristö- ja alusonnettomuusriskiä Suomenlahdella. Suomenlahden öljynkuljetukset ovat kaksinkertaistuneet kuudessa vuodessa. Vuoteen 2005 mennessä Suomenlahden öljynkuljetusten arvioidaan kasvavan edelleen 80 miljoonaan tonniin.

Kuljetusten kasvu johtuu mm. Venäjän ja Viron uusista satamahankkeista kuten Primorskin (Koiviston) ja Batareinajan öljysatama- sekä Ust-Lugan hiilisatamahankkeista. Öljykuljetuksia Suomenlahdella on lisäksi kasvattanut Muugan öljyterminaali, joka sijaitsee Tallinnan lähellä.

Liikenne Primorskiin alkaa näillä näkymin viimeistään kuluvan vuoden lopussa. Öljysataman kautta arvioidaan ensimmäisen rakennusvaiheen jälkeen voitavan vuosittain kuljettaa 12 miljoonaa tonnia öljyä. Tulevaisuudessa vuosittainen määrä voi olla jopa yli 40 miljoonaa tonnia öljyä vuodessa. Määrä on kolminkertainen koko Suomen öljynkuljetuksiin verrattuna.

“Aavelaivojen” sijainti ja öljyn pumppauksen toteuttaminen on selvitettävä

Suomenrannikolla merenpohjassa makaa noin 1100 “aavelaivaa”, hylkyä, joista lähes puolessa on ympäristölle vaaralliseksi luokiteltavia aineita. Näistä 22 hylyssä on yli 100 tonnia öljyä tai ne on luokiteltu muuten vastaavasti ympäristölle vaarallisiksi. 24 hylkyä voi sisältää yli 100 tonnia öljyä kokonsa, tyyppinsä tms. seikkojen perusteella. WWF:n mielestä alusten sijainnista pitäisi voida saada tietoa esimerkiksi luonnonsuojelualueiden perustamisen ja kiinteistökauppojen yhteydessä ja silloin, kun niiden sijainti muutoin voi vaikuttaa meriluonnon käyttöön liittyviin toimiin. Olisi myös pohdittava, miten öljyn pumppaus tai muiden vaarallisten aineiden poisto voitaisiin rahoittaa ja toteuttaa.

Lisätietoja:

Meriasiantuntija Anita Mäkinen, 040 527 1425, anita.makinen@wwf.fi

Liite 2: WWF:n pääsihteeri Timo Tanninen tänään kampanja-avauksessa: Operaatio Merenneito – WWF:n suurkampanja Itämeren hyväksi

Itämeren kaltaista laajaa, matalaa sisämerta ei juuri muualta löydy. Itämeren saaristot ja rannikot ovat upeita ja monivivahteisia. Itämeren alueen eläin- ja kasvilajisto on murtovedestä johtuen ainutlaa-tuista. Itämeren merkitys ihmisten virkistyksen ja toimeentulon lähteenä on erittäin suuri.

Itämeri kuuluu ainutlaatuisuutensa johdosta WWF:n määrittelemiin, noin kahteensataan eri puolilla maailmaa sijaitsevien erityisen arvokkaiden luonnonalueiden ns. Global 200-verkostoon. Lähivuosi-en aikana WWF keskittyy erityisesti juuri Global 200-verkostoon kuuluvien alueiden luonnonarvojen suojeluun. Siksi on luonnollista, että Itämeren suojelu on eräs Suomen WWF:n toiminnan painopis-tealueista.

Itämeri kuuluu valitettavasti maailman saastuneimpiin merialueisiin. WWF on sitoutunut toimimaan pitkäjänteisesti ja tinkimättömästi puhtaamman Itämeren puolesta. WWF tekee kaikkensa, jotta jo-kainen voisi huoletta uida Itämeren rannoilla, jotta meressä uisi myrkyttömiä kaloja ja elinvoimaisia hylkeitä ja jotta merikotka voisi jatkaa liitelyään kimaltelevan saariston yllä. Tämän turvaamiseksi WWF käynnistää tänään Operaatio Merenneidon. Operaatio Merenneito on WWF:n monivuotinen suurkampanja Itämeren hyväksi. Operaatio Merenneidon avulla WWF haluaa myös tarjota jokaiselle suomalaiselle mahdollisuuden tehdä oma osansa puhtaan Itämeren hyväksi.

Konkreettisia suojelutoimenpiteitä

Tänä vuonna Operaatio Merenneidossa korostetaan erityisesti Itämeren lisäntyvien öljykuljetusten aiheuttamien riskien ennaltaehkäisyä. Itäisen Suomenlahden pohjukkaan rakennettavat venäläiset öljysatamat lisäävät öljykuljetusten määrää Suomenlahdella merkittävästi ja sen myötä onnettomuus-riskin on laskettu kasvavan lähitulevaisuudessa kolmin-nelinkertaiseksi. WWF vaatii tänään järjes-tämässään ”Öljyä laineille?” -seminaarissa pikaisia toimia meriturvallisuuden parantamiseksi sekä öljytuhojen torjuntavalmiuden lisäämiseksi. Mikäli Operaatio Merenneito onnistuu varainhankinnal-lisesti, WWF aikoo varustaa omat vapaaehtoiset valmiusjoukot öljytuhojen varalta.

Itämeren rehevöitymiskehityksen pysäyttäminen on keskeinen tavoite Itämeren suojelussa. Kansainvälisenä järjestönä WWF on pystynyt vaikuttamaan siihen, että EU nopeuttaa Pietarin jätevedenpuhdistamojen rakentamista. Kotimaisten ravinnepäästöjen vähentämiseksi valmisteilla oleva hallituksen uusi Itämeriohjelma on tärkeässä asemassa. WWF osallistuu ohjelman valmisteluun ja pyrkii vaikuttamaan siihen, että ohjelman toteuttamiseen ohjataan riittävästi varoja.

Itämeren rehevöitymisen myötä myrkyllisten sinilevien määrä on räjähdysmäisesti kasvanut. Sinile-vien myrkkyä on vastikään löytynyt myös kaloista ja simpukoista. Tämä vaarallinen ilmiö vaatii eh-dottomasti lisäselvityksiä, joita WWF tekee yhdessä Merentutkimuslaitoksen kanssa.

Uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojelu on keskeinen osa Operaatio Merenneitoa. WWF on sinnikkäällä ja pitkäjänteisellä työllä onnistunut pelastamaan merikotkan kuolemasta maastamme sukupuuttoon. Menestyksekästä merikotkien suojelutyötä on kuitenkin edelleen syytä jatkaa. Meri-kotkan lisäksi myös monet muut lajit ovat uhanalaisia, kuten itämerennorppa ja luonnonlohi.

Itämeren vedenalaiset luontotyypit ovat huonosti tunnettuja ja näin ollen myös huonosti suojeltuja. WWF:n tarkoituksena on aloittaa vedenalaisten, uhanalaisten luontotyyppien kartoitus ja suojelun edistäminen. Itämeri on toki muutakin kuin vettä. Saariston ja rannikon upeat niityt ja kedot ovat lai-dunnuksen loppumisen myötä kasvamassa umpeen kohtalokkain seurauksin. WWF on käynnistänyt laajan hankkeen, jolla hoidetaan arvokkaita niittyjä ja niiden uhanalaista kasvi- ja perhoslajistoa niin Suomen, Ruotsin kuin Vironkin saaristossa ja rannikolla.

Ympäristötietoisuuden lisääminen ja ihmisten osallistaminen on tärkeä osa Operaatio Merenneitoa. Tätä varten WWF:llä on oma, kouluille suunnattu ympäristökasvatusohjelma Naturewatch. Lisäksi toteutetaan useilla paikkakunnilla ns. Clean Up-tapahtumia eli rantojen siivoustalkoita, joiden yhtey-dessä levitetään tietoa Itämerestä.

Näillä sanoilla julistan WWF:n Operaatio Merenneidon avatuksi

Timo Tanninen
pääsihteeri
Suomen WWF