Uutiset | 22/05/2018

Oulun seudulla havaittiin lähes 100 äärimmäisen uhanalaista kiljuhanhea

Joonas Fritze

WWF:n työryhmä laski tänä keväänä lähes 100 kiljuhanhea jokavuotisessa tehotarkkailussa. Uutinen on hyvä: vaikka kiljuhanhi on Pohjoismaissa pesivistä lintulajeista uhanalaisin, sen kanta on ilahduttavassa kasvussa.

Kiljuhanhet muuttavat keväisin Kreikassa sijaitsevilta talvehtimisalueiltaan pohjoiseen pesimään. Matkalla kohti Pohjois-Norjassa sijaitsevia pesimäalueitaan ne pysähtyvät Oulun seudulle lepäämään ja ruokailemaan, jolloin WWF:n kiljuhanhityöryhmä laskee ne kannan kehityksen arvioimiseksi.

Viime vuonna Oulun seudulla nähtiin jopa 124 kiljuhanhea, mikä oli ennätysmäärä sitten vuoden 1963. 2000-luvun alun huonoimpina vuosina kiljuhanhia havaittiin vuosittain vain alle kymmenen.

”Tänä keväänä laskimme Siikajoella, Liminganlahdella ja Hailuodossa varmuudella 96 yksilöä, mahdollisesti jopa sata. Vaikka määrä on hieman viimevuotista ennätystä pienempi, on se silti seurantahistorian kolmanneksi suurin. On ollut hienoa olla omin silmin todistamassa Pohjolan kiljuhanhikannan orastavaa kasvua”, WWF:n kiljuhanhityöryhmän perustajajäsen Juha Markkola sanoo.

Ensimmäiset kiljuhanhet havaittiin 29. huhtikuuta ja viimeiset jatkoivat muuttoaan pohjoiseen 14. toukokuuta. Linnut ovat tällä hetkellä Pohjois-Norjassa: noin puolet on edelleen Porsanginvuonon rantaniityillä, mutta toinen puoli on jo siirtynyt pesimäpaikoille tuntureille, missä lumi on sulanut erittäin aikaisin. Suomessa kiljuhanhen pesintä on varmistettu edellisen kerran yli 20 vuotta sitten, mutta Norjan kannan voimistuessa todennäköisyys pesinnälle kasvaa myös Suomessa.

Salametsästys iso uhka kiljuhanhille

Muuttomatkalla kiljuhanhien suurin uhka on metsästys, pesimäaikana puolestaan tunturialueille levittäytynyt kettu. WWF on ollut mukana työskentelemässä salametsästyksen kitkemiseksi, ja Norjassa on saatu erittäin lupaavia tuloksia viranomaisten suorittamasta ketun poistopyynnistä.

”Kiljuhanhikanta on kasvanut kiitos lajin pitkäjänteisen suojelun, mutta uhkia riittää yhä. Työtä on jatkettava niin kotimaisella, alueellisella kuin kansainväliselläkin tasolla, jotta voisimme vihdoin huokaista helpotuksesta”, Markkola sanoo.

Oulun seudun havaintosarja kevätmuutolla levähtävien kiljuhanhien määrästä on maailman pisin katkeamaton aikasarja lajin kannan kehityksestä. WWF:n kiljuhanhityöryhmä aloitti tarkkailun vuonna 1985, ja nykyisin työ toteutetaan WWF:n ja Metsähallituksen yhteistyönä, ympäristöministeriön tukemana. Tänä vuonna tarkkailu toteutettiin tavallista laajempana, ja sitä tuki myös belgialainen Natuurpunt Reizen yhteistyössä Finnature Oy:n kanssa.

Lisätietoja:

WWF:n kiljuhanhityöryhmän perustajajäsen Juha Markkola, 0400 155 939, jmarkkol@gmail.com

WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, 0400 168 939, petteri.tolvanen@wwf.fi

Sinua saattaa kiinnostaa

Uutiset 23/08/2023

Äärimmäisen uha­na­lai­sel­la kil­ju­han­hel­la en­nä­tyk­sel­li­nen pesimätulos – ”todella mahtava uutinen”

Tiistaina 22.8. Pohjois-Norjan Porsanginvuonolla laskettiin peräti 137 kiljuhanhea, joista 83 tunnistettiin tänä kesänä syntyneiksi poikasiksi. Poikasten määrä on ennätyksellinen, ja herättää toivoa Pohjoismaiden äärimmäisen uhanalaisen kiljuhanhikannan elpymisestä. Kiljuhanhet pysähtyvät säännöllisesti muuttomatkallaan Suomessa.
Lue lisää
Uutiset 13/12/2023

30 luon­non­suo­je­lun on­nis­tu­mis­ta vuodelta 2023

Kulunut vuosi on tarjonnut ikimuistoisia onnistumisia luonnonsuojelussa. Kokosimme 30 luonnonsuojelun saavutusta Suomesta ja maailmalta vuodelta 2023.
Lue lisää
Uutiset 21/12/2022

30 hyvää uutista luon­non­suo­je­lus­ta vuodelta 2022

Olemme tehneet tänäkin vuonna hartiavoimin töitä luonnonsuojelun eteen niin Suomessa kuin maailmalla. Kokosimme yhteen 30 luonnonsuojelun saavutusta kuluneelta vuodelta. Nämä saavutukset ovat mahdollisia tukijoidemme ja yhteistyökumppaneidemme ansiosta. 
Lue lisää