Julkaistu

Paineet Itämeren käyttöön kasvavat räjähdysmäisesti

Kilpailu Itämerestä kasvaa. Seuraavien 20 vuoden aikana Itämeren rahtiliikenteen odotetaan kaksinkertaistuvan, risteilyturismi lisääntyy voimakkaasti ja merelle sijoittuvan tuulivoimatuotannon kapasiteetti kasvaa nykyisestä 400 megawatista jopa 25 000 megawattiin. Samaan aikaan Itämeren jo ennestään kuormitettu ekosysteemi vastaanottaa yhä lisää päästöjä maataloudesta ja teollisuudesta. Tämä käy ilmi Itämeren kehitysennusteita koskevasta raportista, jonka ympäristöjärjestö WWF julkisti tänään.

Itämeri on jo nykyään yksi vilkkaimmin liikennöidyistä meriväylistä maailmassa. Tukholman Itämerifestivaaleilla julkistettujen WWF:n ennusteiden mukaan laivaliikenne Itämerellä kaksinkertaistuu seuraavien 20 vuoden aikana. Samalla laivojen koko kasvaa huomattavasti.

Tuulivoiman tuotantokapasiteetti Itämerellä moninkertaistuu; kasvu tulee olemaan vuoteen 2030 mennessä jopa noin 60-kertainen nykytilaan verrattuna. Ennusteiden mukaan merellisten tuulivoimapuistojen yhteenlaskettu pinta-ala vastaa tuolloin Gotlannin kokoista aluetta. Risteilijäalusliikenne puolestaan kasvaa noin 600 prosentilla. Muut kasvavat toimialat ovat satamien rakentaminen, sähkökaapeleiden ja -putkien sekä merenpohjan ja rannikkoalueiden lisääntynyt rakentaminen (sillat, asutus, teollisuus, padot jne.).

“WWF:n kartoitus on ainutlaatuinen yritys saada ote kehityksestä Itämerellä”, sanoo meriasiantuntija Vanessa Klötzer WWF Suomesta. ”Tämänhetkinen tilanne Itämerellä on seurausta huonosta suunnittelusta ja johtajuuden puutteesta. Ne ovat johtaneet muun muassa Itämeren suojelun kannalta keskenään ristiriitaisiin poliittisiin päätöksiin ja aloitteisiin. Jos jatkamme samaan tapaan, eri toimialojen käyttöpaineet Itämeren luonnonvaroihin vain lisääntyvät entisestään. Tämä johtaa helposti konflikteihin Itämerellä.”

Itämeren altaista ei yksikään ole nykyään hyvässä ekologisessa tilassa. Tämä käy ilmi Itämeren suojelukomissio HELCOMintuoreesta selvityksestä. Lisäksi vain kymmenen Itämeren 24 ekosysteemipalvelusta toimii hyvin. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan luonnon kykyä tuottaa ilmaisia hyödykkeitä. Itämeren ekosysteemipalveluja ovat esimerkiksi meren tarjoama ruoan tuotanto sekä meren kyky tasapainottaa ilmastoa.

"Niin kauan kuin Itämeren käyttöä koskeva päätöksenteko tapahtuu toimialoittain ja maittain, tarvittavien rankkojenkin päätösten teko on mahdotonta”, sanoo Vanessa Klötzer. ”Uskomme, että tämä on yksi syy siihen, miksi Itämeren suojelu edistyy niin huonosti.”

Merialueiden käytön suunnittelusta koituisi myös paljon taloudellista hyötyä. Euroopan komission äskettäin julkaisemassa raportissa on laskettu, että Euroopan merialueiden parempi suunnittelu tuottaisi noin 1,3 miljardin euron taloudellisen hyödyn vuoteen 2020 mennessä ja 1,8 miljardin euron ”tuoton” vuoteen 2030 mennessä.

Raportissaan ”Future trends in the Baltic Sea” WWF toteaa, että ainoa keino selviytyä nykyisestä kaoottisesta tilanteesta eteenpäin on nykyistä yhdennetympi lähestymistapa Itämeren suunnitteluun. WWF ehdottaa myös useita käytännöllisiä askelia parempaan suunnitteluun pääsemiseksi.

Raportin ”Future trends in the Baltic Sea” voi ladata osoitteesta: http://www.wwf.fi/www/uploads/pdf/WWF%20Future_Trends_in_the_Baltic_Sea_2010.pdf

Interaktiivinen kartta eri toimintojen kasvusta Itämerellä löytyy osoitteesta: www.panda.org/baltic/map

Lisätiedot:

Meriasiantuntija Vanessa Klötzer, WWF Suomi, puh. +358 40 763 0000

WWF:n suositukset Itämeriyhteistyölle:

  • Eroon sektorinäkökulmasta: valtioiden korkeimman poliittisen johdon on otettava vastuu Itämeren aluesuunnittelun kehittämisestä.
  • Valtionpäämiehet osallistuvat Itämeren kehittämistä ja sen suojelua koskevien yhteisten päämäärien asettamiseen.
  • Hallitukset määrittelevät Itämeren kehittämisen ja suunnittelun ekologiset reunaehdot. Ne voivat perustua esimerkiksi HELCOMin Itämeren suojelun toimintaohjelmaan.
  • Hallitukset ottavat osaa prosessiin, jossa määritellään toimivat kansalliset, alueelliset ja kansainväliset hallintorakenteet Itämeren aluesuunnittelulle.

Itämerifestivaali

Itämerifestivaalin tavoitteena on tuoda yhteen Itämeren alueen ihmisiä, joita kiinnostaa klassinen musiikki, ympäristö ja johtajuuden käsite. Festivaali järjestetään 23.8.–2.9. Tukholmassa. Lisää tietoa festivaalista: http://www.sr.se/berwaldhallen/

Baltic Sea Leadership Award

WWF: n mielestä Itämeren ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan todellista johtajuutta, joka etenee sanoista tekoihin ja antaa muille esimerkin, jota seurata. WWF perusti Baltic Sea Leadership –palkinnon vuonna 2007. Palkinto myönnetään, kun WWF on erityisen vaikuttunut jonkun johtavan henkilön teoista Itämeren suojelemiseksi ja katsoo tämän voivan toimia innostavana esimerkkinä muille. Tänä vuonna palkinto myönnettiin Poul Degnbolille, joka on kansainvälisen merentutkimusneuvosto ICES:in (the International Council for the Exploration of the Sea), neuvoa antavan ohjelman johtaja. Viime vuonna palkinnon sai ulkoministeri Alexander Stubb ja sitä edellisenä vuonna Tasavallan presidentti Tarja Halonen.

*** Se hela pressmeddelandet på svenska nedan

Pressmeddelande 26.8.2010

Trycket på Östersjön ökar dramatiskt

Konkurrensen om Östersjön ökar. Inom 20 år förväntas antalet fraktfartyg på Östersjön att fördubblas, kryssningsturismen kommer att öka kraftigt och kapaciteten för havsbaserad vindenergi väntas växa från dagens 400 megawatt till hela 25000 megawatt. Samtidigt utsätts det redan stressade ekosystemet i Östersjön för en stor påverkan av föroreningar från jordbruk och industrier. Detta visar en ny unik trendrapport om utvecklingstrender för Östersjön som miljöorganisationen WWF lanserade idag.

Trendrapporten visar att Östersjön redan är ett av de tätast trafikerade havsområdena i världen. Enligt WWF:s prognoser som publicerades på Östersjöfestivalen i Stockholm i dag kommer antalet fartyg att fördubblas under de kommande 20 åren. Samtidigt ökar storleken på fartygen kraftigt.

Även utbyggnaden av vindkraften förväntas expandera kraftigt; fram till 2030 beräknas ar kapaciteten öka med 60 gånger från nuläget. Beräkningar visar att de planerade vindkraftparkerna då motsvarar en yta stor lika som Gotland. Andra växande näringar är byggandet av hamnar, elkablar och -rör samt byggande av havsbottnen och strandområden (broar, boende, industri, dammar osv.).

”WWF:s kartläggning är ett unikt försök att få koll på utvecklingen av Östersjön”, säger havsexpert Vanessa Klötzer. ”Situationen på Östersjön i dag är ett resultat av usel planering och brist på ledarskap. Detta har medfört motstridiga politiska beslut och initiativ. Om vi fortsätter i samma stil, kommer de olika verksamhetsformernas tryck på att utnyttja Östersjön bara att öka. Det här leder till konflikter på Östersjön.

Ingen av Östersjöns havsbassänger har i dagens läge en god ekologisk status. Det här framgår ur Helsingforskommissionen HELCOM:s färska rapport. Av Östersjöns 24 ekosystemserviceformer är det bara 10 som fungerar bra. Med ekosystemservice hänvisas till naturens kapacitet att producera gratis tjänster. Östersjöns ekosystemservice är till exempel maten som havet producerar och havets förmåga att balansera klimatet.

Många näringar saknar dessutom långsiktiga och övergripande framtidsplaner, vilket gör det svårt att planera för en hållbar utveckling inom ramen för vad Östersjöns ekosystem klarar av.

Så länge som havsresurserna förvaltas sektor för sektor och land för land är det omöjligt att fatta nödvändiga svåra beslut”, säger Vanessa Klötzer. ”Vi tror att det här är en orsak till att skyddet av Östersjön utvecklas så dåligt.”

En mera samlad havsförvaltning skulle också ge stora ekonomiska vinster. I en nyligen publicerad rapport från EU-kommissionen har beräknats att en bättre samordnad planering i europeiska vatten kan generera så mycket som 1,3 miljarder euro år 2020 och upp till 1,8 miljarder 2030.

I sin rapport ”Future trends in the Baltic Sea” noterar WWF att den enda metoden för att klara av den nuvarande kaotiska situationen är en bättre samordning av Östersjöplaneringen. WWF föreslår även flera praktiska steg.

Rapporten ”Future trends in the Baltic Sea” kan laddas ner på adressen http://www.wwf.fi/www/uploads/pdf/WWF%20Future_Trends_in_the_Baltic_Sea_2010.pdf

En interaktiv karta över hur de olika verksamheterna växer på Östersjön kan laddas ner på www.panda.org/baltic/map

Mera information:

Havsexpert Vanessa Klötzer, WWF Finland, tfn. +358 40 763 0000

WWF:s rekommendationer:

  • Att komma bort från sektortänkandet: den högsta ledningen i staterna bör ta sitt ansvar för utvecklingen av Östersjöns områdesplanering.
  • Statshuvudena deltar i att ställa upp mål för utvecklingen och skyddet av Östersjön.
  • Regeringar definierar ekologiska randvillkor för utvecklingen och planeringen av Östersjön. De kan till exempel basera sig på Helsingforskommissionens program för skyddet av Östersjön.
  • Regeringar deltar i processen, där man drar upp riktlinjer för fungerande nationella, regionala och internationella administrationsstrukturer för områdesplaneringen av Östersjön.

Östersjöfestivalen

Målsättningen med Östersjöfestivalen är att föra samman människor från hela Östersjöområdet som delar ett intresse för klassisk musik, miljö och ledarskap. Festivalen arrangeras i Stockholm 23.8–2.9. Mera information om festivalen: http://www.sr.se/berwaldhallen/

Baltic Sea Leadership Award

För att lösa Östersjöns problem behövs enligt WWF ett starkt ledarskap.som skrider från ord till handling och erbjuder ett gott exempel åt andra. WWF grundade Baltic Sea Leadership -priset år 2007. Priset utdelas då en ledande person visat prov på stark handling och ledarskap för att skydda Östersjön och då denna person kan anses visa ett gott exempel åt andra. Östersjöpriset går i år till Poul Degnbol som är vetenskaplig rådgivare vid Internationella Havsforskningsrådet ICES i Köpenhamn. Förra året gick priset till utrikesminister Alexander Stubb och året innan till Rikets president Tarja Halonen.