Julkaistu

Panda-agentit keräsivät 85 793,19 euroa uhanalaisten eläinten auttamiseen

Nyt suojellaan aasiannorsuja Nepalissa

Panda-myynnin uusimman kampanjan kohdelaji on aasiannorsu (Elephas maximus), jonka hyväksi WWF työskentelee Nepalissa.

Panda-myynti on Kustannusosakeyhtiö Tammen vuonna 1999 aloittama toimintamuoto, jossa nuoret perheineen keräävät varoja WWF:n luonnonsuojelutyöhön esittelemällä Panda-myynnin pukinkontti-tuoteluettelosta tuotteita, kuten kirjoja, tekstiilejä, koriste-esineitä ja pehmoleluja.

"Panda-myynnin viides kampanja on saatu hienosti päätökseen ja voimme olla iloisia siitä, että tuhannet motivoituneet Panda-agentit ovat jälleen saaneet kerättyä näin suuren summan WWF:n työn tukemiseen. Panda-myynti on vakiinnuttanut asemansa mukavana tapana olla mukana tärkeässä luonnonsuojelutyössä", tuotepäällikkö Malla Tirkkonen Tammesta sanoo.

WWF auttaa Panda-myynnin tuen avulla aasiannorsuja erityisesti Nepalissa, jossa Suomen WWF:llä on käynnissä laaja kehitysyhteistyöhanke. Siinä suojellaan norsujen lisäksi myös tiikereitä ja sarvikuonoja yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa. "Nepalin pienen, vain sadan yksilön norsukannan kasvattamiseksi on tärkeää säilyttää ja ennallistaa norsujen perinteiset elinalueet ja vaellusreitit. Näin voidaan ehkäistä konfliktit paikallisten asukkaiden ja norsujen välillä", WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen kertoo.

Aasiannorsu on Aasian suurin maalla elävä nisäkäs. Se on pitkäikäinen suursyömäri. Norsu saattaa kuluttaa kaksi kolmasosaa päivästään ruohon syömiseen, mutta se syö myös paljon puiden kuorta, juuria, lehtiä ja pieniä taimia. Viljelylajikkeet, kuten banaani, riisi ja sokeriruoko kelpaavat myös hyvin norsulle.

Kauan sitten aasiannorsun elinalue ulottui lännessä Tigris-Eufratin jokialueelta läpi koko Himalajan etelänpuoleisen Aasian, idässä Kiinaan asti. Nykyisin aasiannorsut elävät pirstoutuneina kantoina toisistaan eristyneillä alueilla suunnilleen samoilla seuduilla. Viime vuosisadan alussa aasiannorsuja arveltiin olevan enemmän kuin 100 000. Nykyisin vain 38 000–49 000 yksilöä elää luonnonvaraisina ja noin 16 000 yksilöä vankeudessa. Aasiannorsu on tärkeä koko levinneisyysalueensa uskonnoissa ja kulttuureissa.

Ihminen rajoittaa jatkuvasti norsun leviämistä muuttamalla niiden elinympäristöä. Metsämaan muuttaminen viljelysmaaksi voi johtaa vakaviin norsujen ja ihmisten välisiin konflikteihin. Myös aasiannorsujen salametsästys norsunluun ja muiden ruumiinosien takia on suuri ongelma.

Ensi syksynä kerätään varoja lumileopardien auttamiseksi

Ensi syksynä Panda-agentit keräävät varoja lumileopardien (Uncia uncia) auttamiseksi. Lumileopardi on Himalajan vuorien kuningatar. Tämä karismaattinen ja kaunis kissaeläin elelee maailman korkeimmissa elinympäristöissä. Lumileopardin salaperäisyyden takia ihmiset eivät tiedä kovinkaan paljon siitä – ja vielä vähemmän sitä, että lumileopardi kuuluu maailman uhanalaisimpiin eläinlajeihin. Erittäin uhanalainen lumileopardi on haluttu erityisesti salametsästäjien keskuudessa.

Panda-myynnin tuella on autettu jo monia lajeja. Varoja on jo kerätty neljän vuoden aikana yhteensä yli 265000 euroa tiikereiden, pandojen, orankien ja sarvikuonojen auttamiseksi. Panda-myynnin tuella Nepalissa on käynnissä hanke, jossa kehitetään yhteisöperustaisia tiikerinsuojelumenetelmiä ja ehkäistään tiikerien salametsästystä. Kiinassa puolestaan ehkäistään pandojen salametsästystä. Orankeja suojellaan Borneolla Kinabatangan-joen varrella. Hanke on ainutlaatuinen, koska siinä tutkitaan orankien selviytymistä hakkuin käsitellyissä metsissä, joissa valtaosa kannasta nykyisin elää. Sarvikuonojen suojellakseen WWF on muun muassa tutkinut, miten lajin liikametsästykseen johtanut sarvien salakauppa toimii ja miten sen väylät voitaisiin katkaista. Maastoon on palkattu koulutettua henkilökuntaa valvomaan perustettuja suojelualueita.

Lisätietoja:
Tammi/tuotepäällikkö Malla Tirkkonen, gsm 040 722 6730, malla.tirkkonen@tammi.net
WWF/tiedottaja Laura Saarilahti, gsm 040 556 9860, laura.saarilahti@wwf.fi
Internet: www.panda-myynti.net, www.wwf.fi/ulkomaisetlajit 


Liite tiedotteeseen: tietoa aasiannorsusta ja lumileopardista

Aasiannorsu:

  • Tieteellinen nimi: Elephas maximus
  • Kannan koko: 38 000–49 000 yksilöä luonnonvaraisina, 16 000 yksilöä vankeudessa
  • Elinalue: Etelä-Intiasta ja Sri Lankasta itään Assamin läpi Etelä-Yunnaniin Vietnamissa sekä etelässä Sumatralle ja Borneolle
  • Ravinto: Pääravinto ruoho, lisäksi puiden kuori, juuret, lehdet, pienet taimet sekä viljelylajikkeet, kuten banaani, riisi ja sokeriruoko
  • Pituus: 550–640 cm, säkäkorkeus 250–300 cm
  • Paino: Uros 2700–5000 kg, naaraat pienempiä
  • Elinikä: 60–70 vuotta
  • Lisääntyminen: Sukukypsyys 10 vuoden iässä, yksi poikanen 4–5 vuoden välein, kantoaika 22 kuukautta
  • Suurimmat uhkat: Elinalueiden häviäminen, salametsästys

Lumileopardi

  • Tieteellinen nimi: Uncia uncia
  • Kannan koko: 4000–7000 yksilöä
  • Elinalue: Keski-Aasian vuoret Afganistanissa, Bhutanissa, Kiinassa, Intiassa, Mongoliassa, Nepalissa, Pakistanissa, Venäjällä, Kazakhstanissa, Kirgisiassa, Tajikistanissa ja Uzbekistanissa
  • Ravinto: Suurimpiin saaliisiin kuuluvat Pseudois nayaur -suvun lampaat ja alppikauriit (Capra ibex). Pienempiin saaliisiin kuuluvat murmelit (Marmota), piiskujänikset (Ochotona), jänikset (Lepus) sekä pienet jyrsijät ja riistalinnut kuten tiibetinlumikana (Tetraogallus tibetanus). Lumileopardit pyydystävät myös kotieläimiä, kuten lampaita, vuohia, hevosia tai nuoria jakkeja silloin, kun luonnollisia saaliita ei ole saatavilla. Paritteluaikana lumileopardit saattavat syödä jopa kasveja.
  • Pituus: 1,8–2,3 m, josta häntä lähes metri, säkäkorkeus 60 cm
  • Paino: 35–55 kg
  • Elinikä: 10–12 vuotta
  • Lisääntyminen: Pennut syntyvät myöhään keväällä tai aikaisin kesällä, poikueessa yleensä 2–3 pentua
  • Suurimmat uhkat: Salametsästys, elinalueiden häviäminen ja pirstaloituminen, saaliseläinten puute, konfliktit paimenten kanssa