Jääkarhu © Jon Aars / Norwegian Polar Institute  / WWF-Canon
Julkaistu

Pariisin ilmastosopimus: Järjestöt vaativat uuden lämpötilatavoitteen mukaisia toimia

Pariisissa lauantaina 12. joulukuuta päättyneessä kokouksessa sovittiin uudesta maailmanlaajuisesta ilmastosopimuksesta ja entistä tiukemmasta tavoitteesta rajoittaa ilmaston lämpenemistä. Suomalaiset ympäristö- ja kehitysjärjestöt vaativat Suomelta ja EU:lta nopeampia päästövähennyksiä sekä energiamurroksen vauhdittamista, jotta tavoitteeseen on mahdollista yltää.

YK:n ilmastokokouksessa Pariisissa maailman valtiot sitoutuivat rajoittamaan ilmaston lämpenemisen "selvästi alle" kahden asteen ja pyrkimään kohti ilmastonmuutokselle haavoittuvien maiden ehdottamaa puolentoista asteen tavoitetta.

Sopimukseen kirjatut lämpötilatavoitteet ja valtioiden lupaamat ilmastotoimet ovat kuitenkin ristiriidassa keskenään.

''Yli 180 maan itse ilmoittamat päästövähennystavoitteet eivät riitä, vaan johtavat lähes kolmen asteen lämpenemiseen. Valtioilta, kaupungeilta, yksityissektorilta ja kaikilta kynnelle kykeneviltä tarvitaan konkreettisia tekoja jo ennen sopimuksen voimaantuloa", sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle.

Päästövähennyksiä arvioidaan vuonna 2018, ja vuodesta 2020 lähtien maiden on kiristettävä kansallisia tavoitteitaan viiden vuoden välein.

Tiukemman lämpötilarajan myötä EU:n ja Suomen päästövähennystavoitteet ovat vanhentuneet, ja niitä on kiristettävä Pariisin sopimuksen mukaisiksi.
                  
"Suomella ja EU:lla ei ole enää syytä jarrutella päästövähennystensä kanssa. Nyt on hoidettava kotiläksyt kuntoon ja lähdettävä rohkeasti toteuttamaan sopimusta. Viesti johtavilta ilmastotutkijoilta on selvä: fossiilisista polttoaineista on luovuttava ja globaalit hiilidioksidipäästöt on saatava nollaan vuoteen 2050 mennessä. Teollisuusmaissa tämän on tapahduttava vielä nopeammin”, sanoo Greenpeacen ilmasto- ja energiavastaava Kaisa Kosonen.

Ilmastotoimiin tarvitaan aitoa apua

Pariisissa rikkaat maat sitoutuivat jatkamaan ilmastorahoitusta kehitysmaiden ilmastotoimiin 100 miljardilla dollarilla vuosittain vuoteen 2025 asti, johon mennessä sovitaan uudesta rahoitustavoitteesta. Summaa on tarkoitus tarkistaa ylöspäin, sillä päästöjen leikkaaminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen kulkevat käsi kädessä: mitä hitaammin päästöt vähenevät, sitä kalliimmaksi ilmastolasku käy.

“Sopimus on suurpiirteinen sen suhteen, mitä kaikkea voidaan laskea ilmastorahoitukseksi. Suomen ja muiden rikkaiden maiden on kannettava vastuunsa. Rahoituksen on oltava uutta ja lisäistä suhteessa kehitysyhteistyövaroihin. Tilastokikkailulla ei torjuta ilmastonmuutosta ja pelasteta ihmishenkiä”, sanoo Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Jonas Biström.

Sopimuksen mukaan "merkittävä osa" ilmastorahoituksesta on oltava julkista rahoitusta, ja kehitysmaiden päästövähennystoimiin ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen menevien varojen välillä on oltava "tasapaino". OECD:n mukaan tähän mennessä vain 16 prosenttia ilmastorahoituksesta on mennyt ilmastonmuutoksen vaikutuksiin kuten kuivuuteen, tulviin ja muihin äärimmäisiin sääoloihin sopeutumiseen.

"Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen on välttämätöntä, mutta harvoin tuottoisaa bisnestä. Siksi ilmastorahoitukseen tarvitaan myös aitoa julkisista varoista tulevaa tukea. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsivät eniten köyhien maiden ihmiset, jotka ovat vähiten vastuussa ongelman aiheuttamisesta. Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville kyse on elämästä ja kuolemasta", Biström jatkaa.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat peruuttamattomat vahingot ja menetykset tunnustettiin osaksi uutta ilmastosopimusta. Kysymys on keskeinen esimerkiksi merenpinnan nousun uhkaamille saarivaltioille ja muille haavoittuville ryhmille. Sopimus ei kuitenkaan tarjoa vahvoja takuita tuesta elinehtonsa menettäville ihmisille.

Ihmiset todellinen muutosvoima
              
Pariisin ilmastosopimus näyttää suuntaa kohti hiilivapaata tulevaisuutta. Tämän lisäksi ihmiset kaikkialla maailmassa vastaavat jo ilmastonmuutoksen haasteeseen edistämällä energiamurrosta kohti hajautettua uusiutuvaa energiaa ja yrittämällä sopeutua äärimmäisiin sääoloihin.

Pariisin ilmastokokouksen alkaessa yli puoli miljoonaa ihmistä marssi maailman kaduilla vaatien parempaa ilmastopolitiikkaa ja vahvempia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

"Suomen ilmastolaki on hyvä osoitus siitä, mitä aktiivisella kansalaisvaikuttamisella voidaan saada aikaan. Ilmastonmuutoksen torjunta on meidän jokaisen etu", sanoo Maan ystävien ilmastokampanjavastaava Leena Kontinen.

"Suomen on pyrittävä mahdollisimman nopeasti kohti kestävää uusiutuvan energian yhteiskuntaa. Hiili- ja turvevoima sekä fossiilisille polttoaineille myönnetyt haitalliset tuet tulee ajaa alas, ja hallituksen on otettava suunta kohti täysin uusiutuviin pohjautuvaa energiajärjestelmää", sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Toimituksille tiedoksi

- Ranskan pääkaupungissa Pariisissa 30.11.-12.12.2015 järjestettyä YK:n ilmastokokousta seurasivat Greenpeace, Ilmastovanhemmat, Kepa, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Protect Our Winters Finland, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen YK-liitto ja WWF Suomi.

- Suomalaisten ympäristö- ja kehitysjärjestöjen tavoitteet Pariisin kokoukselle: www.kepa.fi/tiedostot/ymparisto-ja-kehitysjarjestojen-paatavoitteet-pariisin-ilmastokokoukselle.pdf

- Järjestöjen yhteinen ilmastokokousta seuraava blogi: ilmasto.org/pariisi

Lisätietoja Pariisissa

- Hanna Aho, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. 040 660 5788 (Pariisissa 4.-13.12., vastuualue: vahingot ja menetykset, maankäyttö ja metsät)
- Sanna Autere, viestinnän asiantuntija, Kepa, puh. 050 617 6721 (Pariisissa 28.11.-14.12., vastuualue: mediayhteydet, haastattelupyynnöt)
- Jonas Biström, kehityspoliittinen asiantuntija, Kepa, puh. 050 317 6686 (Pariisissa 28.11.-14.12., vastuualue: ilmastorahoitus)
- Kaarina Kolle, ilmastoasiantuntija, WWF Suomi, puh. 050 591 3072 (Pariisissa 27.11.–13.12., vastuualue: toimet ennen vuotta 2020 / Workstream 2)
- Leena Kontinen, ilmastokampanjavastaava, Maan ystävät, puh. 044 204 0834 (Pariisissa 30.11.–13.12.)
- Kaisa Kosonen, ilmasto- ja energiavastaava, Greenpeace, puh. 050 368 8488 (Pariisissa 27.11.–13.12., vastuualue: ilmastoneuvottelujen kokonaisuus)
- Kaisa Ryynänen, tiedottaja, WWF Suomi, puh. 050 345 5307 (Pariisissa 5.–13.12.)

Lisätietoja Suomessa

- Malva Green, ympäristökasvatuspäällikkö, Luonto-Liitto, puh. 044 045 8898
- Niklas Kaskeala, puheenjohtaja, Protect Our Winters Finland, puh. 050 586 6422
- Jenni Kauppila, vaikuttamistyön vastaava, Suomen YK-liitto, puh. 044 781 0302
- Bernt Nordman,toiminnanjohtaja, Natur och Miljö, puh. 045 270 0313
- Tapio Pesola, puheenjohtaja, Ilmastovanhemmat, puh. 044 373 4693 (Pariisissa 28.-30.11.)