Pariisin sopimuksella merkittäviä vaikutuksia eläkerahastojen sijoituksiin sekä Suomen biotalousvisioihin
Pariisin ilmastosopimuksen sinetöiminen kohdistaa katseet nyt sijoittajiin, joiden on varmistettava vähähiilisen talouden synty. Yksityisen pääoman täytyy siirtyä ripeästi pois kivihiilestä. Hiiltä ei voida polttaa, jos ilmastosopimuksen tavoitteet mielitään saavuttaa. Suomen on myös tarkistettava biotaloustavoitteitaan.
Euroopan unioni sinetöi Pariisin ilmastosopimuksen voimaantulon, kun se päätti ratifioida sopimuksen. Ilmastosopimukseen on nyt sitoutunut vaadittavat yli 55 maata, jotka kattavat yli 55 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. EU ratifioi Pariisin ilmastosopimuksen viimeisten merkittävien valtioiden joukossa. Kiina, USA, Intia ja Brasilia ehtivät ratifioida sopimuksen jo aiemmin. Kanada ratifioi sopimuksen samaan aikaan EU:n kanssa.
Kaikkien aikojen nopein kansainvälisen ympäristösopimuksen ratifiointi antaa aihetta iloon, sillä se on välttämätöntä, jotta sopimuksessa määritellyt tavoitteet on mahdollista toteuttaa. Sopimuksen pikainen voimaantulo antanee myös jo käynnissä olevalle energiamurrokselle uutta potkua. Euroopan valtakausi ilmastonmuutostyön soihdunkantajana näyttää kuitenkin päättyneen.
“Emme ole enää johtajia. Euroopassa uusiutuvan energian investoinnit ovat olleet viime vuosina laskussa, vaikka niiden pitäisi päinvastoin räjähdysmäisesti kasvaa. Esimerkiksi Kiinassa investoidaan uusiutuvaan energiaan enemmän kuin Euroopassa, myös asukaslukuun suhteutettuna”, WWF:n ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle sanoo.
Ripeästi voimaan tuleva ilmastosopimus antaa sijoittajille varmuuden siitä, että tulevaisuuden energiajärjestelmät perustuvat uusiutuvaan energiaan. Kollen mukaan katseet kohdistuvat nyt suurimpiin sijoittajiin, jotka voivat vaikuttaa parhaiten siihen, että rahat siirretään pois fossiilisista energialähteistä. Suomessa tämä tarkoittaa erityisesti eläkerahastoja.
“Suomalaisten eläkerahastojen hallinnoimat pääomamäärät ovat merkittäviä, ja niiden on oltava muutoksessa mukana. Finanssisektorilla onkin nyt tuplarooli: niiden on vedettävä sijoituksensa pois kaikesta fossiilisesta, myös kaasu- ja öljy-yhtiöt on pakotettava muutokseen, ja sijoitettava varat vähähiilisiin kohteisiin”, Kaarina Kolle toteaa.
Biotaloustavoitteet uusiksi
Suomessa ollaan teoriassa uusiutuvan energian suhteen hyvällä mallilla, mutta tämä pohjautuu metsäteollisuuden sivutuotteena syntyvään bioenergiaan. Bioenergian tuotannon lisäämismahdollisuudet ovat kuitenkin hyvin pienet verrattuna nykyiseen fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Suomen tulevan energia- ja ilmastostrategian pitääkin painottua energiatehokkuuteen ja poltosta riippumattomiin uusiutuviin energiamuotoihin.
”Pariisin sopimuksen tavoitteita on mahdotonta saavuttaa ilman, että säilytämme metsien hiilinielut mahdollisimman suurina. Tämä istuu huonosti yhteen hallitusohjelman mukaisen hakkuiden lisäämisen tavoitteen kanssa. Odotettavissa on vakava törmäys kansallisten metsien käytön visioiden ja kansainvälisen ja EU-ilmastopolitikan tavoitteiden välillä”, sanoo WWF:n ohjelmapäällikkö Jussi Nikula.
Lisätietoja:
ohjelmapäällikkö Jussi Nikula, WWF, p. 040 5959002, jussi.nikula@wwf.fi