Patojen purkaminen saa kannatusta suomalaisilta
Enemmistö suomalaisista olisi valmis purkamaan energiantuotannoltaan merkityksettömät vesivoimapadot joistamme, kertoo ympäristöjärjestö WWF:n kysely. Kanta uusien patojen rakentamiseen on myös selvä: laajan enemmistön mielestä uusia patoja ei tarvita.
WWF kysyi nyt ensimmäistä kertaa, tulisiko energiantuotannoltaan merkityksettömiä vesivoimapatoja purkaa joistamme vaelluskalakantojen elvyttämiseksi. Lähes 62 prosenttia suomalaisista purkaisi tällaiset padot. Ainoastaan vajaa 15 prosenttia vastanneista ei padonpurkuun ryhtyisi, ja noin 23 prosenttia vastanneista ei osannut kertoa kantaansa.
Yli 70 prosenttia vastasi myöntävästi kysymykseen siitä, tulisiko vapaana virtaavat jokivedet säästää jatkossakin patoamiselta. Alle 9 prosenttia puolestaan katsoi, ettei jokivesien suojelu ole tarpeellista.
Vesivoima on uusiutuvista energiantuotantomuodoista ympäristölle kaikkein tuhoisin. Patoamisen vuoksi esimerkiksi lohet, taimenet ja vaellussiiat eivät pääse nousemaan joissa ja puroissa sijaitseville lisääntymisalueilleen.
WWF:n meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen pitää kyselyn tuloksia mielenkiintoisina, sillä ne ovat ristiriidassa energia-alan toimijoiden vesivoimakyselyiden kanssa.
”Esimerkiksi Energiateollisuus julisti tuoreimmassa kyselyssään energia-asenteista, että 60 prosenttia suomalaisista lisäisi vesivoimaa. Meidän kyselymme osoittaa päinvastaista: kun energiantuotanto ja vapaana virtaavat vedet laitetaan vastakkain, niistä jälkimmäinen on ihmisten mielestä tärkeämpää”, Vilhunen sanoo.
WWF esitti vaelluskala- ja vesivoimakysymykset vuodenvaihteessa. Kantar TNS:n tekemään kyselyyn vastasi reilut 1000 ihmistä.
Patojen purkamisesta tuli ilmiö
Jokivesien patoaminen on ympäristöhuoli, joka on poikinut vastailmiön: patoja puretaan ja kunnostetaan kalaystävällisiksi nyt ennätysvauhtia kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa purettiin viime vuoden aikana ennätykselliset 86 patoa 21 eri osavaltiossa.
”Yhdysvallat oli aikoinaan maailman johtavin patojen rakentaja ja jokien vahingoittaja. Nykyisin olemme johdossa vaarallisten ja käytöstä poistettujen patojen purkamisessa ja jokien ennallistamisessa”, kertoo American Rivers -järjestön toimitusjohtaja Bob Irvin, joka on pääpuhujana perjantaina järjestettävässä Virtavesien tulevaisuus 2 -seminaarissa Helsingissä.
”On hienoa, että Suomessa ja muualla maailmassa on myös kiinnostuttu patojen purkamisesta.”
Suomessa kalojen vaellusesteitä on poistettu tai ohitettu myös pienemmillä toimilla, kuten vedenpinnan nostamisella esteen alapuolella ja luonnonmukaisten kalaväylien avulla. WWF on ollut mukana poistamassa turhia esteitä kalojen tieltä, ja tämä työ myös jatkuu.
”Kalojen vaelluseste voi pienimmillään olla väärin asennettu tie- tai siltarumpu. Sellaisen korjaaminen ei vie paljoa aikaa, mutta parhaimmillaan se vapauttaa kaloille kilometrikaupalla uutta vesistöä”, WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska sanoo.
WWF Suomi järjestää yhteistyössä kansanedustaja Pekka Haaviston / vihreän eduskuntaryhmän sekä Jasper Pääkkösen kanssa Virtavesien tulevaisuus 2 -seminaarin 20. huhtikuuta eduskunnan Pikkuparlamentin auditoriossa klo 9-17. Seminaarin ohessa järjestetään ennakkonäytös vaelluskalojen ja kalastusmatkailun ahdingosta kertovasta Conrete Reasons -dokumentista Kino Engelissä. Seminaaria voi seurata livenä WWF:n Youtube-kanavalla. Ohjelma luettavissa täältä.
Faktaa: Euroopassa purettu jo arviolta 4500 patoa
- Euroopan sisävesissä on laskettu olevan yli miljoona patoa ja muuta vaellusestettä [1].
- Jokien vapaata virtausta tukkivat padot, muurit ja muut rakennelmat ovat pääsyy vaelluskalojen ja muiden virtavesilajien vähenemiseen koko Euroopassa [2].
- Vaikka vesivoimapatojen tuhoisuus jokivesille ja koko alueen biodiversiteetille tiedetään, silti Euroopassa suunnitellaan jopa tuhansien uusien patojen rakentamista. Ongelma on vakava etenkin Itä-Euroopassa ja Balkanilla, missä patoja kaavaillaan Euroopan kaikkein koskemattomampiin ja harvoihin täysin vapaana virtaaviin jokiin. Patoaminen uhkaa myös Länsi- ja Keski-Euroopan vesistöjä: pelkästään Itävallassa suunnitellaan jopa noin 200 uuden vesivoimalaitoksen perustamista.
- Patojen purku on kaikesta huolimatta käynnistynyt Euroopassa, ja koko maanosassa on poistettu vesistöistä jo arviolta 4500 patoa ja muuta vaellusestettä [3]. Esimerkiksi juuri viime viikolla Espanjassa aloitettiin Yecla de Yeltes -padon purku [4]. Ranskassa hallitus puolestaan ilmoitti jo viime vuonna aloittavansa Euroopan tähän saakka suurimman padonpurkuprojektin, jossa poistetaan 35 ja 18 metriä korkeat padot Selune-joesta [5].
- Patojen poistaminen palauttaa joen yhteydet muuhun vesistöön, mikä tuo toivoa useille vaelluskalalajeille, kuten lohelle, taimenelle ja vaellussiialle.
- WWF kumppaneineen vaatii patojen purun nopeuttamista Euroopassa. Patojen purku on tärkeä toimenpide siinä, että Euroopan vesistöjen hyvä ekologinen tila saavutettaisiin EU-tavoitteiden mukaisesti.
[1] damremoval.eu
[2] The State of Nature in the EU, Euroopan komissio, 2015
[3] “INTERVIEW with Dam Removal Europe”, Sustain Europe, 2018, http://www.sustaineurope.com/interview-with-dam-removal-europe-20180224.html
[4] ”La CHD inicia el derribo de la presa de Yecla de Yeltes”, Salamanca RTV al día, 2018, http://salamancartvaldia.es/not/177064/chd-inicia-demolicion-presa-yecla-yeltes/
[5] ‘River revolution in Europe as France launches largest dam removal project on the continent’, WWF, 2017, http://www.wwf.eu/?uNewsID=317032