Julkaistu

Pesäpoikaskuolemat verottavat saimaannorppakantaa

WWF julistaa saimaannorpan pesärauhan Savonlinnassa

Saimaannorpan perinteinen pesärauha julistetaan huomenna Savonlinnassa. Pesärauhan julistaa tänä vuonna Savonlinnan Oopperajuhlien johtaja Jan Hultin. Erittäin uhanalaisen saimaannorpan kanta on pienentynyt viime talvina pesäpoikaskuolemien kasvun takia. Häiriötön pesimäaika on saimaannorpalle elintärkeä.

Perinteinen saimaannorpan pesärauha julistetaan huomenna 22.1.2009 klo 18.00 Savonlinnasalin rannassa. WWF on julistanut pesärauhan saimaannorpille vuodesta 1993 lähtien.

Saimaannorpan (Phoca hispida saimensis) poikaset syntyvät rantojen lumipesiin helmikuussa. Pesärauha luetaan hetkenä, jolloin norpat hakevat pesäpaikkoja rantojen lumikinoksista. Näihin aikoihin norpat ovat hyvin herkkiä häiriölle, ja emot voivat jopa hylätä pesänsä ja poikasensa.

WWF vetoaa Saimaalla liikkujiin norppien pesärauhan puolesta. Norppakanta on pienentynyt jo kolmena peräkkäisenä talvena poikaskuolemien kasvun takia.

”Nyt on erittäin tärkeää välttää kaikkea häiriötä norpan pesimäalueilla. Vaarana on, että kuuttien pesäkuolemat yleistyvät, jos norppien pesärauhaa ei kunnioiteta. Liikkumista ja erityisesti moottorikelkkailua tulisi rannoilla sekä pienten saarten ja luotojen läheisyydessä välttää”, sanoo WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen. ”Tällä hetkellä lumi- ja jäätilanne on parantumassa, mutta jo loppuviikoksi on luvattu suojaa. Lumen puute on edellisinä talvina lisännyt häiriön vaikutusta.”

Arvio norppakannasta laski viime vuonna 260 yksilöön, kun se oli korkeimmillaan 280 yksilöä vielä muutama vuosi sitten. Pesintäaikaisen häirinnän lisäksi saimaannorpan suurimmat uhkat liittyvätkin ilmaston lämpenemiseen ja kalapyydyksiin. Kalapyydyksiin liittyviä norppakuolemia selvittänyt työryhmä on esittänyt, että keväisiä verkkokalastuskieltoalueita on laajennettava lähes kolminkertaisiksi nykyisestä. Työryhmä luovutti raporttinsa maa- ja metsätalousministeriölle vuodenvaihteessa.

Pienessä kannassa myös aikuisten saimaannorppien kuolemat huolestuttavat. Lisääntymisikäinen saimaannorppa synnyttää keskimäärin kaksi kuuttia kolmessa vuodessa, ja aikuisen naaraan kuolema voi olla kohtalokasta koko saimaannorppakannalle. Onnistuneista suojelutoimista huolimatta saimaannorppa on edelleen maailman uhanalaisimpia hylkeitä.

”Häiriöiden välttäminen on meille Saimaalla liikkuville pieni ja yksinkertainen teko, mutta se voi pelastaa kuuttien hengen”, Luukkonen toteaa.

Lisätietoja:

WWF, suojelujohtaja Jari Luukkonen, gsm 040 585 0020, jari.luukkonen (at)wwf.fi

Kuvapyynnöt:

WWF viestintä, (09) 7740 1051

Saimaan rannalla asuvat voivat edistää saimaannorpan suojelua mm. vaihtamalla kalastusverkot norppaystävällisiin katiskoihin. Saimaannorppien tulevaisuudesta huolta kantavat ihmiset voivat myös liittyä WWF:n norppakummeiksi. Kummeilta saatavan tuen turvin voidaan esimerkiksi tukea kalastajien siirtymistä verkoista katiskoihin sekä tutkia norppien pesintää ja talviaikaista käyttäytymistä, jotta suojelutoimia pystytään kohdistamaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Lahjoitukset WWF:n työhön saimaannorpan suojelemiseksi: Nordea 157230-11189.

Saimaannorpan kummiksi ryhtyminen: www.wwf.fi/liity

 

Pesärauha, julistajat ja paikkakunnat 1993-2009

Saimaannorpan pesärauhan julistus

Saimaannorppa kaipaa rauhaa
Joulukuussa jäähän hengitysaukko.
Tammikuussa kinokseen lumipesä.
Helmikuussa Nestorinpäivänä
pesään poikanen.
Tuuli ja tuisku, kylmä ja pedot
eivät pääse lumipesän suojiin.
Uhka on sen sijaan ajattelemattomuus.
Se voi tehdä sukupuutosta totta.
Norppajäillä jättäkäämme
rantakinokset rauhaan,
kuuteille kodiksi, emoille imetyspesiksi.
Norppa säikkyy ääntämme,
ei tiedä vapaa-ajan kiireistämme.
Jos sen ymmärrämme,
rauha norpillemme.
Suojassa lumipesissään
jatkakoot norpat arvoistaan elämää.
Näillä sanoilla julistan Saimaan rannalla
saimaannorppien pesimärauhan
alkaneeksi tänä jääkautena.
Eläkää ja lisääntykää rauhassa.

Pesärauhan julistajat 1993-2009

1993 Savonlinna, ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
1994 Rantasalmi, piispa Voitto Huotari
1995 Savonlinna, sisäasiainministeri Jouni Backman
1996 Lappeenranta, taiteilija M. A. Numminen
(Tämän jälkeen julistus siirtyi joulukuusta tammikuulle)
1998 Joensuu, maakuntajohtaja Tarja Cronberg
1999 Savonlinna, ympäristöministeri Pekka Haavisto
2000 Joensuu, taiteilija Anna-Liisa Alanko
2001 Lappeenranta, professori Heikki Hyvärinen
2002 Savonlinna, puheenjohtaja Jouko Tynkkynen
2003 Ristiina, toimittaja Ile Jokinen
2004 Taipalsaari, kansanedustaja Kimmo Tiilikainen
2005 Puumala, saimaannorpan suojelijat kolmessa polvessa: Kaiku, Ismo ja Jukka Marttinen
2006 Mikkeli, kirjailija Mari Mörö
2007 Joensuu, arkkipiispa Leon puolesta rovasti Iivo Suvanto
2008 Enonkoski, Nestori-säätiön perustaja Arto Frey
2009 Savonlinna, Savonlinnan Oopperajuhlien johtaja Jan Hultin