Julkaistu

Poroa marinoituna palonestoaineilla, olkaa hyvä

Tutkijaverkostolta lausunto vahvan kemikaaliasetuksen tarpeellisuudesta

Eurooppalaisissa elintarvikkeissa maitotuotteista kalaan ja lihaan on keinotekoisia haitallisia kemikaaleja. WWF:n tänään julkistama selvitys osoittaa, että ruoka on keskeinen linkki ketjussa, joka kuljettaa kemikaalit elimistöömme. Suojautuminen kemikaalialtistumiselta elämäntapavalinnoin on mahdotonta. Siksi loppusuoralla olevan REACH-kemikaaliasetusehdotuksen on poistettava haitalliset kemikaalit käytöstä. WWF kuitenkin pelkää, että EU:n puheenjohtajamaa Suomi pitää REACH:n nopeaa hyväksyntää tärkeämpänä kuin ihmisiä suojelevan lopputuloksen aikaansaamista. Tänään myös kemikaalitutkijoiden Cascade-verkosto antoi lausunnon vahvan REACH:n tarpeesta ja ruoassa olevien kemikaalien riskeistä.

WWF:n raportti "Altistumisketju kemikaaleille: Ravinnon merkitys" (*) valottaa esimerkinomaisesti, miten kemikaalit kertyvät elintarvikkeisiin ja sitä kautta elimistöömme. Selvityksessä testattiin 27 elintarviketta. Tuotteet ostettiin seitsemästä EU-maasta, mukaan lukien Suomi, josta analysoitiin kemikaalit poronlihasta ja grillimakkarasta. Selvityksessä ei kuitenkaan verrata kemikaalipitoisuuksia eri maiden elintarvikkeiden välillä. Näytteistä analysoitiin kemikaaleja kahdeksan keinotekoisen kemikaalin ryhmästä.

Selvitys osoitti, että kaikissa elintarvikkeissa oli haitallisia keinotekoisia kemikaaleja. Esimerkiksi muovin pehmentämiseen käytettyjä ftalaatteja oli oliiviöljyssä, juustoissa ja poron- ja jauhelihassa. Kiellettyjä organokloorisia torjunta-aineita kuten DDT:tä oli kalatuotteissa ja lihassa. Keinotekoisia myskejä ja orgaanisia tinayhdisteitä löytyi kalatuotteista, ja palonestoaineita lihatuotteista ja juustoista.

WWF korostaa, että kyseiset elintarvikkeet eivät aiheuta ihmisten sairastumista. Sen sijaan WWF on erittäin huolissaan niistä mahdollisista haittavaikutuksista, joita pitkäaikainen altistuminen pienille kemikaalipitoisuuksille aiheuttaa ihmisille. Suurin osa näistä vaikutuksista on vielä tuntemattomia, sillä yleisesti käytössä olevien kemikaalien terveysvaikutuksista ei ole riittävästi edes perustietoa. Tutkijat yhdistävät kuitenkin kemikaalit moniin terveyshaittoihin, kuten lisääntymis- ja muihin hormonitoimintaa häiritseviin ongelmiin, syöpiin ja allergioihin. Erityisessä vaaravyöhykkeessä ovat sikiöt, vauvat ja lapset (ks. alla oleva linkki taustatietoihin).

Ruoan kemikaaleja tutkivan CASCADE-verkoston suomalaiset tutkijat professori Olli A. Jänne (Helsingin yliopisto) ja professori Sari Mäkelä (Turun yliopisto) toteavat: "Ihmiset altistuvat useille erilaisille kemikaaleille ruoan välityksellä, sillä me olemme ruokaketjun huipulla. Osa näistä kemikaaleista muistuttaa hormoneja, ja ne voivat siten muuttaa omaa hormonitoimintaamme ja saattavat lisätä muun muassa lihavuuden, erilaisten syöpäsairauksien, diabeteksen sekä lisääntymishäiriöiden riskiä. REACH on tärkeä työkalu näiden kemikaalien vaikutusten kartoittamisessa ja käytön säätelyssä. Hormonitoimintaan erikoistuneina tutkijoina painotamme, että kemikaalien käyttöä koskevien päätösten tulee perustua tutkimustietoon. Siksi on erittäin tärkeää, että kehitämme ruoan kemikaalien testaukseen soveltuvia tutkimusmenetelmiä, ja että tutkimustulokset ovat helposti tiedeyhteisön saatavilla ja arvioitavissa. Kuluttajien on myös tärkeää saada tietoa ruoan mahdollisesti haitallisista kemikaaleista, jotta he pystyvät omilla valinnoillaan vaikuttamaan kemikaalialtistukseensa." (CASCADE-verkoston tiedotteen voi ladata pdf-tiedostona.)

"Haitallisia kemikaaleja löytyi jopa poronlihasta, mikä on osoitus siitä, että kemikaalit kulkeutuvat kaukaisemmillekin alueille eivätkä ihmiset voi suojautua niiltä omilla elämäntapavalinnoillaan. Siksi EU:n valmisteilla olevan kemikaalilainsäädännön on edellytettävä kemikaalivalmistajilta turvallisuustestauksia, niin että käyttöön pääsee vain turvallisia kemikaaleja", sanoo WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen tänään raportin julkistustilaisuudessa Helsingissä.

Ajaako Suomi REACH:n nopeaa hyväksyntää ihmisten terveyden kustannuksella?

EU:n kemikaalilainsäädäntöä REACH:ia on valmisteltu useita vuosia, ja se yritetään saada hyväksyttyä Suomen puheenjohtajakaudella. Parlamentin ympäristövaliokunta äänestää esityksestä 10. lokakuuta. Sen jälkeen REACH:n esittelijä parlamentista Guido Sacconi käynnistää neuvottelut puheenjohtajamaa Suomen kanssa. Tarkoituksena on, että jo parlamentin täysistuntoon viedään esitys, joka tyydyttää sekä EU-ministereitä että parlamenttia. Tällöin täysistuntokäsittely on lähinnä muodollisuus, samoin sitä seuraava ministerineuvoston kokous. Täysistuntokäsittelyn ajankohdaksi arvellaan marraskuun puoltaväliä.

"Ministerineuvosto heikensi parlamentin viime syksyistä REACH-ehdotusta huomattavasti. Iloksemme huomaamme, että tiukan REACH:n puolustajien määrä kasvaa EU:n parlamentissa ja uskomme ympäristövaliokunnan edellyttävän esimerkiksi sitä, että haitallinen kemikaali on aina korvattava turvallisella vaihtoehdolla, silloin kun sellainen on olemassa. WWF vaatii, että Suomi puheenjohtajamaana tukee neuvotteluissa ihmisiä ja ympäristöä suojelevaa esitystä eikä asetu puolustamaan neuvoston entistä vesitettyä linjaa. On riski, että halu saada REACH pakettiin syksyllä ja kemikaalivirasto aloittamaan työnsä Suomessa heti tammikuussa ohjaa Suomea enemmän kuin ihmisten ja ympäristön hyvinvointi", Luukkonen sanoo.

REACH:n käsittelyä EU:n ministerineuvostossa johtava Suomen kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen vetosi kesällä Euroopan parlamenttiin, jotta parlamentti tukisi neuvoston vesitettyä esitystä eikä toisi siihen muutoksia REACH:n toisessa käsittelyssä.

WWF:n keskeiset vaatimukset REACH:n toiselle käsittelylle ovat:

1. Pysyvät, kertyvät ja hormonihäiritsijäkemikaalit on poistettava käytöstä.

2. Haitalliset kemikaalit on aina korvattava turvallisilla vaihtoehdoilla, silloin kun niitä on.

3. Kemikaalien valmistajien on testattava kemikaalien turvallisuus sekä ilmoitettava turvallisuustiedot ennen niiden käyttöönottoa. Tiedon on oltava myös tiedeyhteisön ja kuluttajien käytössä.

Raportti oheisaineistoineen on internetissä.Tältä sivulta voi ladata koko raportin, sen lyhennelmän, CASCADE-tutkijaverkoston tiedotteen sekä taustapaperin siitä, miksi pienetkin kemikaalimäärät ovat huolestuttavia. Alla on taustatietoa elintarvikkeiden analyysista. Huom.: Raportissa ja lyhennelmässä mainittu silli (eng. herring) on silakka, kuten tiedotteessa sanotaan.

Lisätietoja:

WWF Suomi, suojelujohtaja Jari Luukkonen, 040 585 0020. Hormonitutkijoiden CASCADE-verkosto, professori Sari Mäkelä, (02) 333 6837

Taustatietoja tiedotusvälineille WWF:n elintarvikeanalyysista

- Elintarvikkeet ostettiin seitsemästä maasta: Iso-Britannia, Suomi, Ruotsi, Puola, Italia, Espanja ja Kreikka.

- Analysoidut elintarvikkeet olivat: Suomesta grillimakkara, poronliha. Iso-Britanniasta voi, juusto (2 laatua), pekoni, makkara, kananmuna, maito, oliiviöljy, broilerin rintafilé, kalapuikot, lohi, tonnikala, hunaja, tumma leipä, appelsiinimehu. Ruotsista säilykesilakka, jauheliha. Puolasta porsaankyljykset, raejuusto. Italiasta salami, caciocotta-juusto. Espanjasta kinkku, manchego-juusto. Kreikasta naudan pihviliha, kefalotyri-juusto.

- Kemikaaleja analysoitiin seuraavista kemikaaliryhmistä: organoklooriset torjunta-aineet, PCB:t, brominoidut palonestoaineet, perfluoratut kemikaalit, ftalaatit, orgaaniset tinayhdisteet, alkyylifenoolit ja keinotekoiset myskit.

- Jokaista kemikaaliryhmää ei analysoitu joka tuotteesta. Organoklooriset kemikaalit olivat ainoa kemikaaliryhmä, jota analysoitiin joka elintarvikkeesta.

- WWF teetti analyysin TNO Built Environment and Geosciences -laboratoriossa Hollannissa.

- Elintarvikkeet sisälsivät kemikaaleja pitoisuuksina 0,1-10 nanogrammaa grammassa, poikkeuksena ftalaatit, joiden pitoisuudet olivat tyypillisesti sata kertaa korkeammat.

- Organoklooristen torjunta-aineiden pitoisuudet olivat matalia, mutta niitä oli kaikissa tuotteissa. ppDDE'tä, DDT:n aineenvaihduntatuotetta eli metaboliittia oli 16 elintarvikkeessa 27:stä. Korkein pitoisuus oli kalassa.

- PCB:tä oli kaikissa analysoiduissa elintarvikkeissa.

- Bromattuja palonestoaineita oli 19 elintarvikkeessa 26:stä. Korkeimmat pitoisuudet olivat lihassa.

- Muovin pehmentämiseen tarkoitettuja ftalaatteja oli 16 elintarvikkeessa 21:sta tutkitusta. Korkein pitoisuus oli oliiviöljyssä.

- Nonyylifenoleita, keinotekoisia myskejä ja tarttumattomuutta ja kosteuden hylkimistä edistäviä perfluoratuja yhdisteitä (PFOS) oli eräissä elintarvikkeessa.

- TNO-laboratorion tekemä raportti on ladattavissa kokonaisuudestaan pdf-tiedostona.