Radiolähetinkuutteja seurataan jälleen Saimaalla
Tänä keväänä kolmen saimaannorpan kuutin liikkeitä seurataan Joutenvedellä ja Haukivedellä niihin kiinnitettyjen radiolähettimien avulla. Tutkimuskuutit Vappu, Rasmus ja Ylermi valottavat osaltaan, miten kuutit liikkuvat vierotuksen jälkeen. Tutkijoiden mielenkiinto kohdistuu erityisesti kuuttien selviytymiseen ensimmäisinä itsenäisinä kuukausina kalastusrajoitusten aikana ja niiden jälkeen.
”Edellisten vuosien radioseurantojen tulokset osoittavat kuuttien elinpiirien olleen laajoja, jopa 150 neliökilometriä kalastusrajoitusaikana huhtikuusta kesäkuun loppuun”, kertoo tutkija Marja Niemi Itä-Suomen yliopistosta. ”Usein nuorten norppien elinalue laajentuu vielä suuremmaksi loppukesästä.” Yksittäisten kuuttien on mitattu siirtyneen parhaimmillaan jopa 15 kilometriä vuorokaudessa.
Yksi nyt seurattavista kuuteista liikkuu Joutenvedellä, josta ei ennen ole saatu tietoa kuuttien liikkeistä. Tutkimustuloksia käytetään tulevaisuudessa muun muassa suojelutoimien kohdentamiseen, sillä vaikka alueelliset rajoitukset verkkokalastuksessa ovat tänä vuonna jo varsin laajoja, niin aukkoja löytyy edelleen. ”Toivomme kalastajien jättävän verkot naulaan myös kalastusrajoitusalueiden ulkopuolella”, sanoo tutkija Marja Niemi.
Itä-Suomen yliopiston, WWF Suomen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen yhteistyössä toteuttamassa tutkimuksessa selvitetään radiolähettimien avulla kuuttien liikkumista ja elinympäristön käyttöä. Norppien elämää seurataan päivittäin koko kalastusrajoitusajan (15.4.–30.6.), ja seurantaa jatketaan niin kauan kuin patterit lähettimissä kestävät. Saimaannorppatutkimuksen päärahoittajia ovat ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö.
Lisätietoja:
Tutkija Marja Niemi, Itä-Suomen yliopisto, gsm 050 341 3654
Tutkija Miina Auttila, Itä-Suomen yliopisto, gsm 050 568 5704
Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, WWF Suomi, gsm 0400 168 939
Lisätietoja toimittajille:
– Saimaannorppa (Phoca hispida saimensis) on yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä; niitä arvioidaan olevan nykyisin noin 260.
– Kuutit hukkuvat helposti kalaverkkoihin. Keväinen verkkokalastus vaikuttaa merkittävästi kuuttien selviytymiseen.
– Verkkokalastuksen rajoittamisessa on kuluneen vuoden aikana tapahtunut ripeää parannusta. Keväisen verkkokalastuskiellon (15.4.–30.6.) piirissä oleva alue on kasvanut yli 1500 neliökilometriin. Norpan lisääntymisen kannalta kaikkein keskeisimmäksi määritellyn ydinalueen sisällä on kuitenkin edelleen paljon aukkoja, jotka uhkaavat koitua kuuttien surmaksi.
– Lisätietoja saimaannorpasta: www.wwf.fi/saimaannorppa
Tiedoksi toimituksille:
Jutun yhteydessä saa käyttää vuonna 2008 seurannassa olleen Alina-kuutin kuvaa. Kuvan yhteydessä kuvaajatiedot on merkittävä Marja Niemi / Itä-Suomen yliopisto / saimaannorppatutkimus. Kuvaan on kertakäyttöoikeus. Kuvan voi ladata täältä.
