SLL ja WWF: Ahman kauppa on kiellettävä
Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi esittävät, että ahman nahkojen ja muiden osien kauppa Suomessa kiellettäisiin. Ahma on erittäin uhanalainen ja täysin rauhoitettu laji, jonka uhanalaisuuden tärkein syy ja ainoa merkittävä uhka on laiton pyynti. Tällaisen lajin kaupan ei luonnonsuojelujärjestöjen mielestä pidä olla sallittua. Lisäksi järjestöt kiirehtivät ahman hoitosuunnitelmaa, joka on lojunut maa- ja metsätalousministeriössä jo vuosia.
Laittomia ahman tappoja paljastuu käytännössä vuosittain, vaikka vain murto-osa salametsästystapauksista tulee viranomaisten tietoon. Osa laittomasti tapetuista ahmoista päätyy kaupattavaksi. Poliisi on löytänyt parkittuja ja myytäväksi tarkoitettuja ahmannahkoja tutkiessaan suurpetojen salametsästystä.
Muun muassa helmikuussa 2010 Etelä-Pohjanmaan poliisilaitos kertoi syyteharkintaan lähetetystä tapauksesta. Keski-Suomessa asuva henkilö oli viiden vuoden aikana ostanut ja myynyt toistakymmentä ahman nahkaa. Ne olivat todennäköisesti peräisin Pohjois-Suomessa laittomasti pyydetyistä ahmoista.
”On aivan nurinkurista, että erittäin uhanalaisen ahman tappajat voivat päästä vielä taloudellisesti hyötymään tekemistään rikoksista”, WWF Suomen ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen sanoo.
”Ahmareviirien tyhjentyminen viittaa siihen, että laittomiin ahmantappoihin on tullut järjestäytynyt hyödyntavoittelu mukaan. Tätä kehitystä voidaan rajoittaa nykyistä tuntuvammilla sanktioilla”, pohtii toiminnanjohtaja Vesa Luhta Lapin luonnonsuojelupiiristä.
Ahman kaupan kieltämisen pitäisi olla luonnonsuojelujärjestöjen mukaan helppoa, koska kieltämisen mahdollistava pykälä (43§) on jo olemassa metsästyslaissa.
Uhanalaisena, luontaisestikin harvalukuisena ja hitaasti lisääntyvänä suurpetona ahma on herkkä ihmisen vainolle. Laji on ollut rauhoitettuna jo vuodesta 1978 lähtien poronhoitoalueen eteläpuolella ja koko maassa vuodesta 1982 lähtien. Vuodesta 1983 lähtien Suomessa ei ole annettu poikkeuslupia ahman tappamiseksi. Siitä huolimatta Suomen ahmakanta on pieni (155–170 yksilöä vuonna 2008), eikä se ole juurikaan ole kasvanut.
Erityisesti Ylä-Lapissa ovat erätarkastajat havainneet useiden tunnettujen ahmareviirien tyhjentyneen parin viime vuoden aikana ilman näkyvää syytä. Laajoilta osilta luontaista levenneisyysaluettaan Keski- ja Etelä-Lapissa ahma puuttuu kokonaan. Tämä kaikki viittaa järjestelmälliseen ja laajamittaiseen ahman laittomaan pyyntiin poronhoitoalueella.
Ahman hoitosuunnitelmalla on kiire
Ahmakannan hoitosuunnitelma on ollut valmisteilla maa- ja metsätalousministeriössä jo useamman vuoden. Ahman suojelutilanteen edelleen huonontuessa suotuisan suojelun tason turvaavan kansallisen hoitosuunnitelman valmistumisella ja toimeenpanolla on kiire.
Poronhoitoalueella kestävin ratkaisu ahman suojelutilanteen parantamiseksi on siirtyä suurpetojen aiheuttamien porovahinkojen korvaamisessa järjestelmään, jossa suurpetojen aiheuttamista porotappioista maksetaan korvaus alueella elävien ja lisääntyvien suurpetojen määrän mukaan. Tällainen korvausjärjestelmä on käytössä maakotkan osalta ja se on toiminut hyvin.
Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi esittävät myös, että valtioneuvosto tutkisi mahdollisuuksia kieltää myös muista maista peräisin olevien ahmojen tai niiden osien tuonti ja myynti Suomessa. Vaihtoehtoisesti tulisi vaatia muista maista tuoduille ahmatuotteille alkuperästä ja maahantuonnista kertova merkintä.
Lisätiedot:
Ts. toiminnanjohtaja Vesa Luhta, SLL / Lapin luonnonsuojelupiiri, puh. 040 823 2443
Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, WWF Suomi, puh. 0400 168 939
SLL:n ja WWF:n esitys Valtioneuvostolle ahman kaupan kieltämisestä.
WWF:n raportti ahmojen salakaadoista Suomessa.