Sademetsien hakkuut Sumatralla kiihdyttävät ilmastonmuutosta
Metsien ja soiden muuttaminen sellupuu- ja öljypalmuplantaaseiksi yhden Sumatran provinssin alueella aiheuttaa vuosittain kasvihuonekaasupäästöt, jotka ovat suuremmat kuin esimerkiksi koko Alankomaissa. Metsäkato lisää myös alueen norsu- ja tiikerikannan vaaraa kuolla sukupuuttoon, selviää WWF:n tuoreesta raportista.
Sumatran saarella Riaun provinssissa metsistä ja soista on hakattu tai ojitettu 4,2 miljoonaa hehtaaria eli 65 prosenttia viimeisen 25 vuoden aikana. Tämän yhden provinssin metsäkato, metsien rakenteen yksipuolistuminen, soiden kuivattaminen ja metsäpalot aiheuttavat vuosittain päästöt, jotka ovat suuruudeltaan 122 prosenttia Alankomaiden, 39 prosenttia Britannian ja 26 prosenttia Saksan vuotuisista kokonaispäästöistä.
Riaun provinssin laajoilla soilla sijaitsevat arvioiden mukaan Kaakkois-Aasian suurimmat hiilinielut ja alueen metsät ovat äärimmäisen tärkeitä uhanalaisille lajeille kuten Sumatran norsuille ja tiikereille. Riaussa myös metsäkato on Indonesian nopeinta. Metsäkatoa nopeuttaa kansainvälisten paperiyhtiöiden toiminta alueella. WWF:n raportin perusteella hiilidioksidipäästöt tulevat todennäköisesti kasvamaan, sillä suurin osa suunnitelluista hakkuista tullaan tekemään turvemailla.
Indonesian metsäasioista vastaava ministeri vannoi Balin ilmastokokouksessa, että kestämättömään metsätalouteen tullaan puuttumaan ja Indonesian metsiä tullaan suojelemaan. Myös Riaun kuvernööri on sitoutunut suojelemaan alueen jäljellä olevat metsät.
”Mikäli Indonesian hallinnon lupaukset toteutetaan, ne tulevat pelastamaan uhanalaisia lajeja ja samalla hidastamaan ilmastonmuutosta”, sanoo Ian Kosasih, WWF Indonesian metsäpäällikkö.
Norsut ja tiikerit vaarassa kuolla sukupuuttoon muutamassa vuodessa
WWF:n, Remote Sensing Solution GmbH:n ja Hokkaidon yliopiston tutkimus on ensimmäinen, jossa linkitetään metsäkato, metsärakenteen yksipuolistuminen, ilmastonmuutos sekä tiikeri- ja norsukantojen taantuminen.
Norsukanta on pienentynyt viimeisen 25 vuoden aikana 84 prosenttia. Tällä hetkellä norsuja on jäljellä 210 yksilöä. Tiikereitä on Riaun alueella jäljellä 192 yksilöä, mikä on 70 prosenttia vähemmän kuin 25 vuotta sitten. WWF:n raportissa todetaan, että kansainvälinen paperi- ja palmuöljyteollisuus ovat ajamassa Riaun tiikeri- ja norsupopulaatiot sukupuuttoon muutamassa vuodessa.
”Paljastui että eläimiä kuolee nopeammin kuin metsiä häviää,” toteaa kansainvälisen WWF:n lajiohjelman johtaja Susan Lieberman. ”Tämä johtuu siitä, että eläimet lähtevät elinympäristöjen pienentyessä etsimään jäljellä olevia metsäalueita. Ne joutuvat tällöin kosketuksiin ihmisten kanssa ja tulevat tapetuiksi. Metsien pirstoutuminen ja teiden rakentaminen uusille alueille helpottaa myös salametsästäjien työtä.”
Pelastaakseen Sumatran jäljellä olevat metsät, WWF tekee yhteistyötä Indonesian hallinnon sekä palmuöljy- ja paperi- ja selluteollisuuden kanssa tunnistaakseen ja suojellakseen tiikereiden, norsujen, orankien ja sarvikuonojen elinympäristöt.
Lisätietoja:
WWF Suomi, metsänhoitaja Sampsa Kiianmaa, gsm 050 542 7017
WWF Indonesia, Yumiko Uryu, +62 81513 018429
WWF Indonesia, Ian Kosasih, +62 81111 0697