Julkaistu

Sademetsien ystävä valitsee grilliinsä kasviksia brasilialaisen naudanlihan sijaan

WWF:n Kuukauden sankariteko –kampanjassa etsitään kesäkuussa herkullisia kasvisruokareseptejä kesän grillijuhliin

Suomalaisten ruokakauppojen hyllyiltä löytyy tulevanakin kesänä brasilialaista naudanlihaa. Brasilialaiseen lihantuotantoon liittyy kuitenkin huomattavia ympäristöongelmia. Lihakarjan laidunmaiden leviäminen on tällä hetkellä suurin syy Amazonin sademetsien häviämiseen. Metsäkato taas on yksi merkittävimpiä ilmastonmuutosta kiihdyttäviä tekijöitä. Myös suomalainen kesägrillaaja voi vaikuttaa sademetsien ja ilmaston kohtaloon muuttamalla ruokailutottumuksiaan ympäristö- ja ilmastoystävällisemmiksi suosimalla brasilialaisen naudanlihan sijasta kasviksia.

Brasilian lihantuotanto ja laidunmaiden leviäminen on viime vuosina lisääntynyt voimakkaasti naudanlihan ulkomaisen kysynnän kasvun seurauksena. EU asetti tammikuussa 2008 brasilialaisen naudanlihan tuonnille rajoituksia eläinten terveydessä havaittujen puutteiden vuoksi, mutta lihaa saa edelleen tuoda kolmesta Brasilian osavaltiosta. Brasilialaista naudanlihaa tuodaan runsaasti myös Suomeen. Viime vuonna suomalaiset söivät lähes 2 miljoonaa kiloa brasilialaista naudanlihaa ja kysynnän kasvu on ollut voimakasta.

Tuotannon kasvu on ongelma erityisesti Amazonin ainutlaatuisella sademetsäalueella, jossa laidunmaiden laajeneminen on nopeinta. "Viime vuosina tuhotuista sademetsäalueista jopa 70 % on laidunmaana ja loput pitkälti karjan rehuksi kasvatettavan soijan viljelymaana," sanoo metsänhoitaja Sampsa Kiianmaa WWF Suomesta. Brasilialainen naudanliha on liian halpaa. Karjankasvattajien tulot eivät riitä nykyisten laidunmaiden hoitoon ja joutomaiden hyödyntämiseen, joten heille on taloudellisesti kannattavampaa tuhota sademetsää laidunmaaksi. Amazonin sademetsien tuho on kohtalokasta luonnon monimuotoisuudelle. Tällä hetkellä lajeja kuolee sukupuuttoon nopeammin kuin koskaan dinosaurusten sukupuuton jälkeen.

Sademetsien tuhoaminen kiihdyttää myös ilmastonmuutosta, sillä metsien häviämisen myötä ilmakehään vapautuu valtavasti hiilidioksidia, ja karjankasvatuksesta vapautuu metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. "Karjankasvatuksen kasvihuonekaasupäästöt ovat maailmanlaajuisesti liikennettäkin suuremmat", Kiianmaa toteaa. Myös lihan kuljetus pahentaa ilmastonmuutosta, sillä Amazonin sademetsistä suomalaiseen ruokapöytään on matkaa 10 000 kilometriä.

Kesäkuun sankaritekona suunnitellaan sademetsäystävällisiä grillausreseptejä

WWF:n Kuukauden sankariteko –kampanjassa etsitään kesäkuussa herkullisia kasvisruokareseptejä kesän grillijuhliin. Sademetsäystävällisen reseptin voi lähettää WWF:n verkkosivuilta löytyvällä lomakkeella ja parhaat reseptit palkitaan. Reseptejä julkaistaan myös WWF:n verkkosivuilla. WWF:n Kuukauden sankariteko -kampanja on osa marraskuussa 2007 käynnistynyttä laajaa Sademetsän sankarit -operaatiota, joka kannustaa suomalaisia toimimaan tavoilla, joilla sademetsien tulevaisuus voidaan turvata. Operaatio sisältää suomalaisille kuluttajille ja yrityksille suunnatun kampanjoinnin lisäksi kenttähankkeen Borneossa.

Valitsemalla kesäherkuksi kasviksia suomalainen kesägrillaajakin voi siis torjua sademetsien häviämistä ja ilmastonmuutosta. Myös kala ja riista ovat kesägrilliin lihaa parempi vaihtoehto, sillä niiden tuotanto kuormittaa ympäristöä huomattavasti vähemmän kuin lihantuotanto.

Amazonin sademetsäalueen lihantuotannon paikalliset ja maailmanlaajuiset vaikutukset ympäristöön ovat niin merkittävät, että tehokkaita toimia tarvitaan. Samalla kun karjan laidunmaiksi raivataan sademetsistä yhä uusia alueita, monet jo raivatut alueet ovat hukkakäytössä. Tuhottujen sademetsäalueiden kunnollinen hyödyntäminen hidastaisi oleellisesti uusien alueiden hävittämistä. Lisäksi nykyiset kestämättömät tuotantotavat tulisi korvata kehittyneimmillä tuotantotavoilla. Tärkeää olisi myös saada lisää sademetsäalueita suojelun piiriin.

Lisää tietoa pihvilihan tuotannon vaikutuksista Amazonin sademetsiin.

Taustatietoja toimittajille:

- Amazonin sademetsä on maailman suurin sademetsäalue. Sen pinta-ala on noin 7,5 miljoonaa neliökilometriä. Alue kattaa yli puolet Brasilian pinta-alasta ja ulottuu myös sen luoteisiin naapurimaihin Ecuadoriin, Venezuelaan, Kolumbiaan, Boliviaan ja Peruun.

- Vuonna 2006 Brasilian Amazonin sademetsiä tuhottiin yli 13 000 km² eli kaksi kertaa Uudenmaan maakunnan kokoinen alue. 1970-luvulta Amazonin Brasiliassa sijaitsevia metsiä on tuhottu yli 600 000 neliökilometriä eli lähes kaksi kertaa Suomen kokoinen alue, ja vuodesta 2000 lähtien lähes 150 000 km² eli lähes puolet Suomen pinta-alasta.

- Vuonna 2007 Amazonin metsäkato kiihtyi entisestään. Pelkästään syys-joulukuussa 2007 tuhottiin 5 950 neliökilometriä Amazonin ainutlaatuista sademetsää. Hakkuiden kiihtymisen syynä on pitkälti soijan ja naudanlihan maailman markkinahintojen nousu, mikä teki viljely- ja laidunnuspinta-alan raivauksen yhä houkuttelevammaksi liiketoiminnaksi.

- Brasilia on maailman johtavia naudanlihan viejiä. Ulkomaista kysyntää on kasvattanut erityisesti brasilialaisen lihan halpa hinta. Vuosituhannen vaihteessa Brasilian valuutan devalvaation seurauksena brasilialaisen pihvilihan kilpailukyky voimistui kansainvälisillä markkinoilla. Brasilialaisen lihan ulkomaiseen kysyntään ovat vaikuttaneet myös muissa maissa todetut eläinperäiset taudit, kuten suu- ja sorkkatauti sekä BSE eli hullun lehmän tauti. Tautien vuoksi monille maille asetetut vientikiellot ovat antaneet etulyöntiaseman eteläamerikkalaisille karjankasvattajille.

- Brasilialaisen lihan tuonti Suomeen on kasvanut voimakkaasti 90-luvun lopulta lähtien. Vuosien 2000–2006 välillä suomalainen brasilialaisen naudanlihan kulutus lähes viisinkertaistui. Vuonna 2007 Suomeen tuotiin 1,8 miljoonaa kiloa brasilialaista naudanlihaa.

- EU asetti tammikuussa 2008 brasilialaisen naudanlihan tuonnille rajoituksia eläinten terveydessä havaittujen puutteiden vuoksi. Euroopan Komissio on huolissaan brasilialaisen lihan laadusta ja suu- ja sorkkataudin leviämisestä. Brasilialaista naudanlihaa saa kuitenkin yhä tuoda EU:hun ja Suomeen kolmesta Brasilian osavaltiosta: Menas Geraisista, Rio Grande de Sulista ja Mato Grossosta. Amazonin sademetsien tuhoutuminen on nopeinta juuri Mato Grossossa. Vuonna 2005 osavaltiossa hakattiin lähes 40% Amazonissa sinä vuonna kaadetusta sademetsästä. Arvioiden mukaan viime vuonna osavaltiossa teurastettiin lähes joka toinen kaikista Amazonin alueella teurastetuista naudoista eli noin 20% kaikista Brasilian teurastamista naudoista.

- Lihantuotanto on kasvanut maailmanlaajuisesti yli viisinkertaiseksi 50-luvulta. Kasvu on seurausta maapallon väestön lisääntymisestä, tulojen kasvusta ja ruokatottumusten muutoksesta.

- YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) mukaan yhden nautakilon tuottamiseen tarvitaan 7-8,5 kg viljaa. Lihan syönnin yleistymisestä johtuen viljan kysyntä kasvaa tällä hetkellä nopeammin kuin maapallon väestö. Karjantuotantoon käytetään 70% kaikesta maatalousmaasta, eli kolmannes maapallon maapinta-alasta.

- FAO:n mukaan karjatalouden maailmanlaajuinen osuus hiilidioksidipäästöistä on 18 %, kun otetaan huomioon lihantuotannon koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset rehujen kasvatuksesta tuotteiden kuljetukseen. Karjatalous on osaltaan vastuussa myös ilmastonmuutosta kiihdyttävistä metaanipäästöistä. Metaania vapautuu eläinten lannasta ja karjan märehtimisen seurauksena.

- Karjatalous kuluttaa 8 % kaikesta ihmisen käyttämästä makeasta vedestä. 100 lihagramman tuottamiseksi voidaan tarvita jopa 90 000 litraa vettä. Myös veden saastuminen on ongelma. Eläinten jätökset, eläinten käyttämät antibiootit ja hormonit sekä viljelyssä käytetyt tuholaismyrkyt ja lannoitteet saastuttavat vesiä.

- WWF:llä on yli 40 vuoden kokemus Amazonin sademetsien suojelutyöstä. Brasilian Amazonin alueen suojelualuehanketta (Amazon Region Protected Areas eli ARPA) johtaa Brasilian hallitus yhdessä WWF:n, muiden yhteistyökumppanien ja paikallisyhteisöjen kanssa. Hankkeen tavoitteena on suojella 50 miljoonaa hehtaaria Brasilian Amazonin elinympäristöjä.

- Vuonna 2004 Brasilian presidentti Luis Inácio (Lula) da Silva julkisti toimintasuunnitelman Amazonin metsien hävittämisen ehkäisemiseksi ja kontrolloimiseksi. Suunnitelma sisälsi budjetin muun muassa maankäytön suunnitteluun, kestävän maanviljelyn tukemiseen ja laittomien metsänvaltausten estämiseen.

- Trooppisen metsäkadon pysäyttäminen vaatii ennen näkemätöntä poliittista tahtoa. WWF näkee Brasilian hallituksen tammikuun lopulla esittelemät uudet keinot metsäkadon pysäyttämiseksi hyvänä, mutta riittämättömänä askeleena kohti vastuullista metsä- ja maatalouspolitiikkaa.

- Brasilian hallituksella on viime vuosien aikana ollut tilaisuus yhdenmukaistaa hallintonsa syviä ristiriitaisuuksia. Ympäristöpolitiikalle on kuitenkin löytynyt niukalti resursseja samaan aikaan kun sosiaalisesti ja ekologisesti kestämätöntä maankäyttöä, kuten teiden ja viljelmien raivausta, on tuettu avoimesti.

- Brasilian hallitus edellyttää pahimmilla metsäkatoalueilla muun muassa maanomistuksen uudelleen rekisteröintiä maataloustuen myöntämisen ehtona. Tämä ehkäisee hakkuita ja kannustaa lain noudattamiseen.

Lisätietoja sademetsistä:
WWF Suomi, metsänhoitaja Sampsa Kiianmaa, gsm 050 542 7017, etunimi.sukunimi@wwf.fi