Saimaalla ui kymmenen radionorppaa
Kevään aikana radioseurantaan laitettujen saimaannorppien joukossa on myös kaksi tämän kevään kuuttia. Itä-Suomen yliopisto ja WWF Suomi muistuttavat, että kuuttien alkutaivalta voi helpottaa välttämällä verkkokalastusta kesäkuun lopussa päättyvän verkkokalastuskiellon jälkeenkin.
Uhanalaisen saimaannorpan seuranta Saimaalla on entistä tehokkaampaa. Itä-Suomen yliopiston norppatutkimus varusti kevään aikana kymmenen saimaannorppaa lähettimillä Hauki- ja Joutenvedellä. Seurantalaitteiden avulla selvitetään norppien liikkumista ja elinympäristön käyttöä, ja kerättyä tietoa hyödynnetään norpan suojelun ja seurannan kehittämisessä.
”Radionorpista kaksi on tämän kevään kuutteja. Kuuttipojat ovat hiljalleen alkaneet laajentaa elinpiiriään syntymäluotojaan kauemmaksi. GPS-seurantalaitteet ovat osoittaneet myös aikuisten yksilöiden liikkuneen laajoilla alueilla matalia lahdenpohjukoita myöten. Seuranta jatkuu ensi kevääseen saakka, jolloin selkäkarvaan liimatut lähettimet viimeistään irtoavat”, kertoo tutkija Marja Niemi Itä-Suomen yliopistosta.
Verkkokalastus on kuuteille suurin riski silloin, kun ne tutustuvat uuteen elinpiiriinsä. Kuuttien ensimmäisiä itsenäisiä viikkoja on suojannut kevätaikainen verkkokalastuskielto, joka päättyy 30. kesäkuuta.
”Toivomme kalastajien välttävän omatoimisesti verkkokalastusta ja muistavan, että kuutit ovat pieniä ja kokemattomia vielä heinäkuussakin”, muistuttaa ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen WWF Suomesta, joka rahoittaa Itä-Suomen yliopiston norppatutkimusta.
Apukinoksista tukea pesinnälle
Itä-Suomen yliopisto on laatinut yhteenvedon myös norppien ns. apukinostutkimuksesta. Tutkijat kolasivat talvella saimaannorppien lisääntymisalueille vajaat 50 apukinosta. Hanke kuuluu projektiin, jossa selvitetään norpan suojelukeinoja muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa. Apukinokset tarkastettiin huhtikuussa saimaannorpan pesälaskentojen yhteydessä.
’’Norppa oli hyväksynyt pesäpaikakseen 67 prosenttia kolatuista kinoksista, ja Pihlajavedellä syntyi yksi kuutti apukinokseen. Kolmevuotisen tutkimushankkeen aikana (2010–2012) lukuisat hylkeet kaivoivat lepopesänsä apukinoksiin, ja yhteensä kolme kuuttia syntyi apukinoksissa olleisiin pesiin. Tulokset osoittavat saimaannorppien hyväksyvän ihmisen kasaamat lumikinokset pesäpaikoikseen. Menetelmää voidaan tulevaisuudessa käyttää norppien pesimäolosuhteiden parantamiseen heikkolumisina talvina’’, kertoo tutkija Miina Auttila Itä-Suomen yliopistosta.
Hyvä poikasvuosi
Luminen kevättalvi takasi muutenkin hyvän poikasvuoden saimaannorpalle. Itä-Suomen yliopiston tekemissä pesäsukelluksissa ei löytynyt tänä vuonna pesään kuolleita poikasia laskennoissa löytyneen kahden kuolleen poikasen lisäksi. Edellisvuonna sen sijaan sukellusten yhteydessä löydettiin viisi kuollutta kuuttia, jolloin pesäpoikaskuolleisuus nousi noin 16 prosenttiin.
Pesäpoikaskuolleisuuden määrää selvitettiin jo toisena perättäisenä vuotena tarkastamalla kaikki pesälaskennoissa löytyneet poikaspesäpaikat sukeltamalla. Samalla kerättiin istukoita norpan perinnöllisyyttä selvittävän tutkimuksen tarpeisiin.
WWF:n lisäksi saimaannorppatutkimusta Itä-Suomen yliopistossa ovat rahoittaneet mm. Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, ympäristöministeriö, Fortum ja maa- ja metsätalousministeriö.
Lisätietoja:
Tutkija Miina Auttila, Itä-Suomen yliopisto, 050 568 5704, miina.auttila@uef.fi
Tutkija Marja Niemi, Itä-Suomen yliopisto, 050 341 3654, marja.niemi@uef.fi
Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, WWF Suomi, 0400 168 939, petteri.tolvanen@wwf.fi
Julkaistu 20.6.2012