© Juha Taskinen / WWF
Julkaistu

Saimaannorpalle pesärauha ensi kertaa myös venäjäksi

WWF Suomen perinteinen saimaannorpan pesärauha julistetaan tänään Lappeenrannassa jo kahdettakymmenettä kertaa. Tänä vuonna viestillä norpan suojelun tärkeydestä halutaan tavoittaa myös Saimaan alueella liikkuvat venäläiset matkailijat.

Alkutalven sää Saimaalla on ollut norpan pesinnän kannalta edellistalvista parempi: norppavedet saivat jääpeitteen selvästi viimevuotista aikaisemmin, ja lumikinostilannekin on kohtuullisen hyvä. Rantakinoksia vahvistavat tuiskut ovat silti tervetulleita edelleen.

Saimaannorpan poikaset eli kuutit syntyvät rantojen lumipesiin helmi-maaliskuussa. Pesärauha julistetaan hetkenä, jolloin norpat etsivät sopivia pesäpaikkoja ja ovat hyvin herkkiä häiriölle.

”Nyt ihmisten tulee liikkua jäällä norppaa häiritsemättä. Selkävesien luotojen ja saarien rantojen lähellä tulisi välttää moottorikelkkailua, hiihtämistä ja muuta liikkumista”, sanoo suojelujohtaja Jari Luukkonen WWF Suomesta.

Viime viikon lopulla Saimaalta tuli tietoon jo kolmas kalaverkkoon kuollut norppa tänä vuonna. 

“Alkuvuoden verkkokuolemat ovat valitettava, mutta konkreettinen osoitus siitä, että kalaverkko on aina myös norppapyydys. WWF suositteleekin verkkojen käytön välttämistä kalastusmuotona saimaannorpan elinalueilla”, Luukkonen toteaa.

Ihmisen toiminnan lisäksi norppia uhkaa tänä keväänä myös poikkeuksellinen vedenpinnan lasku Saimaalla.

”Ympäristöviranomaisten Päijänteestä ja Kallavedestä tekemien lisäjuoksutusten pitäisi kuitenkin turvata se, etteivät pesät romahda poikasten päälle”, Luukkonen kertoo.

Tietoa norpasta venäläisille

Tänä vuonna WWF haluaa välittää pesänrauhan julistuksella tietoa norpasta myös Saimaan alueella lomaileville ja mökkeileville venäläisille.

”Saimaalla liikkuu vuosittain merkittävä ja jatkuvasti kasvava määrä venäläisiä matkailijoita. On tärkeää, että myös tämä Saimaan käyttäjäryhmä oppiin tuntemaan norpan ja auttamaan sitä omalla toiminnallaan. Heidän avukseen WWF on tuottanut venäjänkielisen esitteen, jossa kerrotaan, miten Saimaalla voi liikkua norppaa häiritsemättä ja millaiset kalanpyydykset eivät ole vaaraksi norpalle”, Jari Luukkonen sanoo.

Tänään julkaistavaa esitettä jaetaan kevään aikana Saimaan alueen matkailutoimistoille ja -yrityksille. Siihen voi tutustua myös WWF:n verkkosivuilla osoitteessa wwf.fi/sajmenskaja-kolchataja-nerpa. Esitteen tekemiseen on käytetty viimevuotisen Norppauinti-keräyksen tuottamia varoja.

Pesärauhan julistus kuullaan nyt ensimmäistä kertaa kahdella kielellä, suomeksi ja venäjäksi. Julistuksen lukevat Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun oppilaat Manu Ansas ja Anastasia Mateush, koska aiemmin julistajaksi ilmoitettu näyttelijä Ville Haapasalo joutui perumaan osallistumisensa sairastumisen vuoksi.

Saimaannorpan kannan kooksi arvioidaan nykyisin noin 310 yksilöä. WWF on suojellut norppaa 1970-luvun lopulta saakka ja julistanut sille pesärauhan vuodesta 1993 asti.

Lisätietoja:

Suojelujohtaja Jari Luukkonen, WWF Suomi, 040 585 0020

Tiedottaja Katja Nuorvala, WWF Suomi, 040 592 6532

Saimaannorpan pesärauhan julistus

Saimaannorppa kaipaa rauhaa
Joulukuussa jäähän hengitysaukko.
Tammikuussa kinokseen lumipesä.

Helmikuussa Nestorinpäivänä pesään poikanen.
Tuuli ja tuisku, kylmä ja pedot
eivät pääse lumipesän suojiin.
Uhka on sen sijaan ajattelemattomuus.
Se voi tehdä sukupuutosta totta.
Norppajäillä jättäkäämme
rantakinokset rauhaan,
kuuteille kodiksi, emoille imetyspesiksi.
Norppa säikkyy ääntämme,
ei tiedä vapaa-ajan kiireistämme.
Jos sen ymmärrämme,
rauha norpillemme.
Suojassa lumipesissään
jatkakoot norpat arvoistaan elämää.

Näillä sanoilla julistan Saimaan rannalla
saimaannorppien pesimärauhan
alkaneeksi tänä jääkautena.
Eläkää ja lisääntykää rauhassa.

Pesärauhan julistajat 1993–2012

1993 Savonlinna, ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen 
1994 Rantasalmi, piispa Voitto Huotari 
1995 Savonlinna, sisäasiainministeri Jouni Backman 
1996 Lappeenranta, taiteilija M. A. Numminen 
(Tämän jälkeen julistus siirtyi joulukuusta tammi-helmikuulle) 
1998 Joensuu, maakuntajohtaja Tarja Cronberg 
1999 Savonlinna, ympäristöministeri Pekka Haavisto 
2000 Joensuu, taiteilija Anna-Liisa Alanko
2001 Lappeenranta, professori Heikki Hyvärinen
2002 Savonlinna, puheenjohtaja Jouko Tynkkynen
2003 Ristiina, toimittaja Ile Jokinen
2004 Taipalsaari, kansanedustaja Kimmo Tiilikainen
2005 Puumala, saimaannorpan suojelijat kolmessa polvessa: Kaiku, Ismo ja Jukka Marttinen
2006 Mikkeli, kirjailija Mari Mörö
2007 Joensuu, arkkipiispa Leon puolesta rovasti Iivo Suvanto
2008 Enonkoski, Nestori-säätiön perustaja Arto Frey
2009 Savonlinna, Savonlinnan Oopperajuhlien johtaja Jan Hultin
2010 Helsinki, näyttelijä Eija Vilpas
2011 Lappeenranta, Sammonlahden koulun oppilas Emmi Niitlahti

2012 Helsinki, luontokuvaaja Juha Taskinen