Saimaannorpan oma symposium tarjosi uutta tutkimustietoa
Ensimmäinen kansallinen norppasymposium keräsi viime viikolla Joensuuhun noin 90 osanottajaa eri aloilta. Tapahtumassa kerrottiin muun muassa, kuinka laajoilla alueilla norppa liikkuu ja miten ilmastonmuutos vaikuttaa sen elämään lähitulevaisuudessa. WWF rahoitti symposiumin järjestämistä Norppauinnista saaduilla varoilla.
Itä-Suomen yliopisto esitteli 21.–22. marraskuuta järjestetyssä symposiumissa muun muassa lähetinseurantojen avulla keräämäänsä tietoa norpan liikkumisesta Saimaalla. Seurantojen mukaan sekä kuuttien että aikuisten norppien elinpiiri on keskimäärin noin 90 neliökilometriä.
Norpan nykyinen levinneisyysalue kattaa noin 70 prosenttia ja lisääntymisalue noin 50 prosenttia Saimaasta. Kevätaikaisen verkkokieltoalueen ulkopuolelle jäi tänä keväänä 17 prosenttia lisääntymisalueesta, ja aikuisten norppien turvaksi tehty ympäri vuoden voimassa oleva niin sanottu pyydystyyppiasetus puolestaan kattoi vain 55 prosenttia saimaannorpan esiintymisalueesta.
”Kerätyt tiedot ovat oleellisia saimaannorpan suojelemiseksi tehtyjen kalastusrajoitusten aluetta ja aikaa määriteltäessä. Tutkijoiden mukaan kevätaikaisen rajoituksen tulisi kattaa vähintään koko tunnettu lisääntymisalue ja pyydystyyppiasetuksen koko levinneisyysalue. Kalastusrajoituksien ajallisen ja alueellisen kattavuuden päivittäminen ajan tasalle tulee ajankohtaiseksi viimeistään nyt voimassa olevien asetusten umpeutuessa”, sanoo ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen WWF Suomesta.
Symposiumissa selviteltiin myös norppien kuolinsyitä muun muassa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vuosia 1991–2010 koskevan tutkimuksen valossa. Niin sanotulla koneoppimislaskennalla toteutetun tutkimuksen mukaan noin 12 prosenttia synnytyksen ja pesinnän aikaisista norppakuolemista jää havaitsematta. Lisäksi emon vieroittamien nuorten, 2–15 kuukauden ikäisten norppien kuolemista jää havaitsematta jopa noin 60 prosenttia.
”Tämän tutkimuksen perusteella tilastollisesti laskettu saimaannorpan populaatiokoko ja havaitsematta jäävän kuolleisuuden määrä on varsin tarkkaan sama kuin Metsähallituksen aiemmin arvioima. Kaksi toisistaan riippumatonta menetelmää antaa siis suunnilleen saman kanta-arvion. Metsähallituksen kannanseurannan mukaan saimaannorppakanta ennen kevään 2012 poikasia oli noin 310 yksilöä,” Tolvanen kertoo.
Kuinka pitkään jäätä ja lunta riittää?
Tulevaisuudessa hyvin merkittävä uhka Saimaan norppakannalle on ilmastonmuutos, joka vaikuttaa erityisesti poikasten selviytymiseen. Norppa on pesinnässään riippuvainen jäästä ja lumesta. Hydrologi Esko Kuusisto Suomen ympäristökeskuksesta kertoi Joensuun symposiumissa Saimaan tulevasta talvi-ilmastosta ilmastomallien avulla. Niiden mukaan Saimaa todennäköisesti jäätyy vielä kuluvan vuosisadan puolivälissäkin, useimmiten kuitenkin vasta tammikuussa. Norpan pesinnän aikainen lumitilanne heikkenee kuitenkin oleellisesti. Jäätymisen viivästyminen jo sellaisenaan vähentää kertyvän lumen määrää, ja tammi-helmikuussakin voi sateista toinen puoli tulla vetenä.
”Talvien lämpenemisen ja lumen vähenemisen takia lisääntyvän kuuttien pesäkuolleisuuden takia on entistä tärkeämpää vähentää kalanpyydysten aiheuttamaa niin sanottua sivusaaliskuolleisuutta”, Tolvanen toteaa.
Symposiumissa käytiin läpi myös muun muassa Itä-Suomen yliopiston apukinostutkimusta ja todettiin, että apukinos on tutkitusti toimiva menetelmä parantaa saimaannorpan pesimäolosuhteita lauhoina talvina, mutta vain niin kauan kuin lunta ja jäätä vielä on. Pidemmällä tähtäimellä myös rakennettuja, niin sanottuja keinopesiä tulisi kehitellä ja testata.
”Joensuuhun oli koottu poikkeuksellisen monipuolinen ja kattava paketti uusinta tutkimustietoa saimaannorpasta ja sen suojelusta. Suojelutoimet on perustettava tutkimustiedolle. Viime vuosien suotuisasta kannan kehityksestä huolimatta saimaannorppa on edelleen maailman uhanalaisin hylje, jonka selviytymisen yhtenä uhkatekijänä on kannan pienuus sinänsä. Muutamana viime talvena lumitilanne on ollut norpan pesinnälle suotuisa ja kanta on ollut lievässä kasvussa, mutta lämpimät vähälumiset talvet voivat koska tahansa kääntää kehityksen jälleen huonompaan suuntaan”, Petteri Tolvanen muistuttaa.
WWF Suomi oli saimaannorppasymposiumin päärahoittaja ja käytti rahoittamiseen Norppauinti-tempauksella kerättyjä varoja. Syyskuun puolivälissä päättynyt keräys toi yhteensä 134 854 euroa WWF Suomen saimaannorpan suojelutyölle. Keräyksen myötä WWF sai myös 489 uutta norppakummia.
Lisätietoja:
Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, WWF Suomi, 0400 168 939, petteri.tolvanen@wwf.fi
Lue myös: