Saimaannorpan poikaset ovat vaarassa lumien sulamisen takia

Normaalisti norppaemot imettävät helmikuun lopussa syntyneitä kuutteja rantakinoksissa olevissa lumipesissä huhtikuun puoleen väliin asti. Koska lämmin sää on nyt sulattanut pesiä, osa saimaannorpan kuuteista on ilman pesän suojaa rannoilla olevissa lumikuopissa. Riski niiden menehtymiseksi on suuri.

Kiikarein tarkasteltuna esimerkiksi yksistään Linnansaaren kansallispuiston rantakinoksista on havaittu jo toistakymmentä ennenaikaisesti romahtanutta norpan pesää. Myös Joensuun yliopiston radiolähetinnorppaseurannassa olevien norppien pesät ovat jo pääosin romahtaneet. Lämpimän alkutalven aiheuttama heikko lumi- ja jäätilanne myös myöhästytti pesinnän alkamista.

Saimaannorppa on herkkä ihmisen aiheuttamalle häiriölle, ja esimerkiksi melu rannoilla voi häiritä imetystä niin, että kuutti voi menehtyä. Ilman lumipesän suojaa normaalia pienempikin häiriötekijä voi olla kohtalokas.

WWF ja Metsähallitus tarkistavat pesintätilanteen lentolaskennan avulla tulevana viikonvaihteena. Kokeneet pesälaskijat etsivät mahdollisesti romahtaneet pesät lentokoneesta ja laskevat ne. Jäältä käsin ei romahtaneiden pesien laskentaa tehdä, koska se häiritsisi kuuttien imetystä. Huhtikuussa, kun kuutit ovat jo lähteneet pesistä, Metsähallituksen ja WWF:n pesälaskijat tarkistavat pesimäalueet ja arvioivat pesien jälkien perusteella syntyneiden kuuttien määrän.

“Kuuttien suoranainen auttaminen on mahdotonta. Ehdottomasti paras apu on se, että ihmiset pysyttelevät pois Saimaan selkävesien saarien ja luotojen ranta-alueilta. Myös koirat on syytä pitää kytkettyinä, ja moottorikelkka-ajelut jättää väliin”, sanoo suojelubiologi Tero Sipilä Metsähallituksesta.

“Pitkällä aikavälillä paras apu saimaannorpille on ilmastonmuutoksen hillitseminen. Jos ilmasto lämpenee tätä tahtia, norpalla ei tulevaisuudessa ole minään vuonna riittävästi lunta onnistuneeseen pesintään”, varoittaa WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen. “Koska ilmasto lämpenee väistämättä edelleen ainakin jonkin verran, on kyettävä minimoimaan saimaannorpan muut uhkat, kuten lisääntyvä rantarakentaminen ja hukkuminen kalaverkkoihin.

WWF ja Metsähallitus tiedottavat lentojen jälkeen saimaannorppien tämänhetkisestä pesimätilanteesta.

Lisätietoja:

Metsähallitus: suojelubiologi Jouni Koskela, 0400 188825, suojelubiologi Tero Sipilä, 0400 659 668
WWF Suomi: saimaannorppatyöryhmän jäsen Ismo Marttinen, 050 4349 591, suojelujohtaja Jari Luukkonen, 040 585 0020
Joensuun yliopisto: saimaannorpan talvikäyttäytymisen tutkija Marja Niemi, 050 341 3654.

Taustatietoja toimittajille:

• Saimaannorppakannan koko on nyt noin 270 yksilöä. Välitön sukupuuton uhka poistuu, jos norppakannan koko on 400 norppaa. Kannan kasvu 2000 luvulla on ollut n 1.8 % vuodessa.
• Saimaannorppakanta voi kestää jopa 30- 40 prosentin pesäkuolleisuuden ja silti kanta voi kasvaa, edellyttäen että norppia ei kuolisi kalanpyydyksiin. Nuoret kuutit ovat suurimmassa vaarassa hukkua kalaverkkoihin, jopa aivan tavallisiin hauen ja ahvenen pyyntiin tarkoitettuihin rantaverkkoihinkin.
• Jos havaitsee norpan tai kuutin jäällä, sitä ei tule lähestyä. Yksin oleva kuutti ei ole hylätty, vaan emo palaa sen luokse imettämään, jos häiriötä ei ole. Häiriö, kuten esimerkiksi melu rannoilla, voi häiriinnyttää imetyksen ja poikanen voi jopa kuolla.
• Löytyneistä kuolleista kuuteista tai aikuisista norpista tulee tehdä ilmoitus Metsähallitukseen tai poliisille.
• Tämän kevään kuutit ovat nyt keskimäärin kahden-kolmenviikon ikäisiä. Niiden syntymäpaino on vain 4,5 kg, tällä hetkellä paino on noin 7- 10 kg. Yleensä vasta kolmiviikkoisena kuutit menevät vapaaehtoisesti veteen. Kuutin karvanvaihto loppuu noin 4-5 -viikkoisena eli huhtikuun alussa. Normaali imetys kestää 7-9 viikkoa. Vieroitushetkellä kuutit painavat noin 20 kiloa.