Saimaannorpan talvielämää selvitetään Joensuun yliopistossa
Joensuun yliopiston biologian laitos ja Karjalan tutkimuslaitoksen ekologian osasto aloittavat tänä keväänä noin kolmevuotisen tutkimushankkeen, jossa pyritään selvittämään erityisesti saimaannorpan talviaikaista käyttäytymisekologiaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Saimaannorpan talvi on edelleen varsin tutkimaton ajanjakso. Ajantasainen tieto norpan elinympäristövaatimuksista on kuitenkin oikein kohdennetun ja tehokkaan suojelutyön perusta. WWF Suomi on yksi hankkeen partnereista.
Saimaan noin 280 yksilön norppakanta (
Phoca hispida saimensis
) on nykyisin lieveässä kasvussa, mutta norpan suojelutyö kohtaa jatkuvasti uusia haasteita. Esimerkiksi rantarakentaminen ja Saimaan talviaikainen virkistyskäyttö lisääntyvät koko ajan myös norpan pesimäalueilla. Norppa on todennäköisesti altis erilaisille häiriötekijöille erityisesti talviseen pesimäaikaan, mutta tutkimustieto on toistaiseksi ollut puutteellista.
Oman lisänsä norpan talveen tuo ilmastonmuutos, joka voi ratkaisevasti vaikuttaa pesimisolosuhteisiin. “Tieteellistä selvitystyötä tarvitaan, jotta voidaan arvioida tämän yhden maailman uhanalaisimman hylkeen selviytymistä muuttuvissa ympäristöolosuhteissa”, toteaa aiheesta väitöskirjaansa valmisteleva tutkija Marja Niemi Joensuun yliopistosta.
Tutkimuksella halutaan valottaa saimaannorpan talvea aivan uudella tarkkuudella. Pääasiallinen tutkimusmenetelmä on norppien käyttäytymisen seuranta Saimaan Haukivedellä niiden luonnollisessa elinympäristössä. Kevättalvista pesimiskäyttäytymistä seurataan vedenalaisten kameroiden ja mikrofonien avulla.
Myöhemmin keväällä norppiin kiinnitetään myös radiolähettimiä, joiden avulla voidaan seurata hylkeiden elämää tarkasti jopa yli vuoden kestävän tutkimusjakson aikana. Lähettimet ovat pienikokoisia eivätkä haittaa norpan käyttäytymistä. Selkäkarvaan liimattavat lähettimet irtoavat viimeistään seuraavan karvanvaihdon yhteydessä. Käyttäytymisseurannan ohella tutkitaan myös lumi-, jää- ja sääolosuhteiden sekä ihmislähtöisen häiriön vaikutusta norpan käyttäytymiseen ja pesintämenestykseen.
Joensuun yliopiston tutkimusprojektilla on pitkä ja vankka kokemus ja tietotaito saimaannorpan tutkimisesta. WWF Suomen kanssa yliopisto aloitti saimaannorpan järjestelmällisen suojelu- ja tutkimustyön 1970-luvun lopulla. Ensimmäinen norppa sai radiolähettimen jo vuonna 1990 ja noin kymmenen vuoden ajan selvitettiin pääasiallisesti saimaannorpan avovesiaikaista käyttäytymistä. Vuodesta 2002 lähtien käyttäytymistutkimus on painottunut keväisiin vedenalaisiin ääni- ja kuvaseurantoihin. Nyt alkava tutkimus käyttää näitä molempia menetelmiä ja pyrkii avaamaan osaltaan uuden näkökulman saimaannorpan talviseen elämään. “Saimaannorpan tulevaisuuden uhkakuvat liittyvät vahvasti talviaikaan, koska häiriö lisääntyy jatkuvasti ja ilmasto lämpenee. Näitä uhkia on vähennettävä hyödyntämällä konkreettisessa suojelutyössä tutkimustietoa, jota tästä hankkeesta saadaan”, sanoo WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.
Tutkimus tehdään yhteistyössä WWF:n, Metsähallituksen ja Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa. Tutkimushankkeen muita pääasiallisia rahoittajia ovat ympäristöministeriö ja Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, lisäksi mukana on muutamia yksityisiä säätiöitä. “Joensuun yliopiston norppatutkimus on kamppaillut rahoitusvaikeuksissa viime vuodet, mutta nyt myönnetty rahoitus ja tuki mahdollistavat tärkeän ja ainutlaatuisen Saimaalla tapahtuvan tutkimustyön jatkamisen”, kertoo professori Ismo Holopainen Joensuun yliopistosta.
Lisätietoja
:
Joensuun yliopisto, prof. Ismo J. Holopainen, puh. (013) 251 3553
Joensuun yliopisto, tutkija Marja Niemi, puh. (013) 251 3586, gsm 050 572 7352
Joensuun yliopisto, tutkija Jouni Taskinen, puh. (013) 251 3496, gsm 050 413 7741
WWF Suomi, suojelujohtaja Jari Luukkonen, puh. (09) 7740 1045, gsm 040 585 0020