norppa_pesärauha © Mervi Kunnasranta / WWF
Julkaistu

Saimaannorppa sai jälleen pesärauhan – apukinoksia kolattiin noin 250

WWF:n perinteinen pesärauha saimaannorpalle on julistettu. Pesärauha julistettiin 25. kerran. Kunnian julistamisesta sai elokuvaohjaaja Markku Pölönen. Saimaannorpille kolattiin tänä talvena Metsähallituksen johdolla noin 250 apukinosta. Lunta satoi saimaannorpan kotikonnuille tänä talvena hälyttävän vähän.

Jos aivan pohjoisinta Saimaata ei oteta huomioon, lumitilanne vesistön alueella oli tänä talvena surkea.

”Saimaan pohjoisosissa havaittiin joitakin luonnonkinoksia, mutta muualla lumitilanne on kauttaaltaan heikko. Viime vuonna tilanne luonnonkinosten osalta oli hieman parempi ja se parani lisääntymiskauden edetessä”, Metsähallituksen luontopalveluiden suojelubiologi Miina Auttila kertoo.

Yli sata vapaaehtoista oli jälleen kolaamassa saimaannorpan kaipaamia kinoksia Metsähallituksen johdolla. Tarkkaa lukumäärää ei vielä ole, mutta kolattujen kinosten määrä on noin 250.

Kinokset, joihin norppa kovertaa pesän, ovat äärimmäisen tärkeitä tälle yhdelle maailman harvinaisimmista hylkeistä. Ilman apukinoksia saimaannorpalle ei tänä vuonna olisi tarjolla kunnon pesäpaikkoja. Jos norppa joutuu synnyttämään poikasensa jäälle tai jos pesäkinos sulaa liian aikaisin, kuutin selviytymismahdollisuudet ovat heikot.

Auttila kertoo, että apukinosten keskimääräinen käyttöaste on ollut 75 prosenttia vuodesta 2014 asti, jolloin apukinoksia kolattiin ensimmäisen kerran suojelutoimena. Se on osa Saimaannorppa-LIFE-hanketta, jossa myös WWF on mukana.

Saimaalla elää vain noin 360 norppaa. WWF on työskennellyt saimaannorpan puolesta vuodesta 1979.

Hyväksyisikö saimaannorppa keinopesän?

Metsähallitus on kehittänyt myös saimaannorppien keinopesiä yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Viime vuonna norpille oli tarjolla kaksi keinopesää, tänä vuonna seitsemän.

Keinopesiä on kahdenlaisia. Yksi malli tarvitsee alleen jään, ja toinen on suunniteltu tilanteeseen, jossa yhtenäistä lumi- ja jääpeitettä ei enää ole. Tällaiseenkin tulevaisuuteen on varauduttava, kun talvet ovat toinen toistaan leudompia lämpenevän ilmaston takia.

”Tämän vuoden keinopesistä kaksi on kasattu järviruokolyhteistä ja ne tarvitsevat alustakseen jään. Kokeilussa on myös muoviponttoneiden varassa kelluvia, kupumaisia turvelevyillä päällystettyjä pesiä, jotka eivät tarvitse alustakseen jäätä. Juuri tällaisia kokeiltiin jo viime talvena, jolloin norpan havaittiin pitäneen avantoa auki ja käyneen hengittämässä toisessa keinopesistä. Tämä on lupaava tulos, vaikka norppa ei sitä varsinaisesti pesänä käyttänytkään”, Auttila sanoo.

Auttila riemuitsee siitä, että Saimaannorppa-LIFE-hankkeen myötä vapaaehtoisten norpan suojelutoimiin osallistuvien paikallisten määrä on lisääntynyt Saimaalla.

”Oman vesialueensa tuntevat paikalliset ovat korvaamaton apu saimaannorpan suojelussa. Esimerkiksi apukinosten kolaaminen omatoimisesti Metsähallituksen kanssa sovituille paikoille perehdyttämisen jälkeen on aktiivista toimintaa. Se antaa hyvän signaalin myös alueen muille asukkaille”, Auttila sanoo.

Norppaystävällinen katiska on suojeluteko

Ilmastonmuutos ei ole ainoa uhka saimaannorpalle. Vuosittain aikuisia norppia ja kuutteja kuolee kalapyydyksiin. Tilanne on parantunut paljon vapaaehtoisten ja lakisääteisten kalastusrajoitusten myötä, mutta edelleen sivusaaliskuolleisuus on norpan suurin uhka.

WWF Suomen yhteistyökumppani Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (PKO) on sitoutunut tulevana kesänä myymään ainoastaan norpalle turvallisia katiskoita. Niissä nielu on leveydeltään tai venytettynä alle 15 senttimetriä.

”Haluamme omalta osaltamme olla yhteistyössä WWF:n kanssa pelastamassa norppaa sukupuutolta. Käytännön tekomme norpan elinolojen parantamiseksi on norppaystävällisten katiskojen myynnin lisäksi kampanjavarojen kerääminen norpan suojelutyöhön”, PKO:n toimitusjohtaja Juha Kivelä sanoo.

Pesärauha ainutlaatuiselle Saimaan asukkaalle

Saimaannorpan pesärauha julistetaan silloin, kun norpat etsivät sopivia pesäpaikkoja ja valmistautuvat pesintään. Pesärauha on keskeinen osa saimaannorpan suojelua, sillä norpat ovat pesimäaikana hyvin herkkiä häiriölle. WWF on julistanut pesärauhan paikallisten kanssa vuodesta 1993 lähtien.

Pesärauhan tänä talvena julistanut elokuvaohjaaja Markku Pölönen huomasi katsellessaan viime vuoden ilmiötä, WWF:n Norppaliveä, että saimaannorppa on hänelle ”zen”. Eläin siis merkitsee Pölöselle rauhallisuutta.

”Saimaannorppien vähäinen määrä on häkellyttävä. Se ansaitsee kaiken mahdollisen suojelun. Pienikin teko voi olla todella merkityksellinen saimaannorpan tulevaisuuden kannalta. Siksi pesärauhan julistaminen – ja sen kunnioittaminen – on erityinen teko”, Pölönen sanoo.

Saimaannorpan pesärauhan julistus

Saimaannorppa kaipaa rauhaa
Joulukuussa jäähän hengitysaukko.
Tammikuussa kinokseen lumipesä.
Helmikuussa Nestorinpäivänä
pesään poikanen.
Tuuli ja tuisku, kylmä ja pedot
eivät pääse lumipesän suojiin.
Uhka on sen sijaan ajattelemattomuus.
Se voi tehdä sukupuutosta totta.
Norppajäillä jättäkäämme
rantakinokset rauhaan,
kuuteille kodiksi, emoille imetyspesiksi.
Norppa säikkyy ääntämme,
ei tiedä vapaa-ajan kiireistämme.
Jos sen ymmärrämme,
rauha norpillemme.
Suojassa lumipesissään
jatkakoot norpat arvoistaan elämää.
Näillä sanoilla julistan Saimaan rannalla
saimaannorppien pesimärauhan
alkaneeksi tänä jääkautena.
Eläkää ja lisääntykää rauhassa.

Pesärauhan julistus on osa Euroopan komission rahoittamaa Saimaannorppa-LIFE-hanketta. Hankkeessa edistetään saimaannorpan suojelua ja suotuisan suojelutason saavuttamista. Hanke toteuttaa saimaannorpan suojelun strategiaa ja toimenpidesuunnitelmaa sekä tuottaa uutta tietoa sen päivittämisen tueksi. Toimenpidesuunnitelma on laadittu ympäristöministeriön johdolla laajapohjaisessa yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa.

Saimaannorppa-LIFE-logot

Lisätietoja:
Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, WWF Suomi, 0400 168 939, petteri.tolvanen@wwf.fi
Suojelubiologi Miina Auttila, Metsähallituksen luontopalvelut, 040 637 6324, miina.auttila@metsa.fi
Viestintäjohtaja Petri Vähä, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, 050 440 4332, petri.vaha@sok.fi

 

WWF Suomi on osa laajaa, kansainvälistä WWF-verkostoa, jolla on toimistoja noin 50 maassa ja toimintaa yli sadassa maassa. Rakennamme tulevaisuuden, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. Wwf.fi