Saimaannorppaa on suojeltu 25 vuotta
WWF aloitti saimaannorpan suojelutarpeiden kartoittamisen ja suojelun kehittämisen vuonna 1979. Suojelun ansiosta uhanalainen saimaannorppa on säilynyt ja Saimaan norppakanta on kääntynyt kasvuun. Ennen suojelun aloittamista järvialueillamme sukeltelevasta hylkeestä tiedettiin vain vähän. Nyt se on kaikille tuttu uhanalaisen suomalaisen luonnon symboli.
Saimaan vesillä polskivaa saimaannorppaa (Phoca hispida saimensis), joka on yksi maailman uhanalaisimmista hyljelajeista, on suojeltu nyt 25 vuoden ajan. WWF Suomen saimaanhyljetyöryhmä koordinoi ja toteutti norpan suojelua ja tutkimusta vuosina 1979–1996. Nyt työtä jatkaa ohjausryhmä, johon WWF:n lisäksi kuuluvat Etelä-Savon ympäristökeskus, Joensuun yliopisto ja Metsähallitus, jolle saimaannorpan suojeluvastuu virallisesti Suomessa kuuluu.
Ensimmäisten laskentojen jälkeen 25 vuotta sitten norppia arvioitiin olevan vain noin 120–150 yksilöä. Arviota on korjattu jälkikäteen ylöspäin, mutta kanta on joka tapauksessa kasvanut merkittävästi, ja tällä hetkellä Saimaalla elää jo noin 300 norppaa.
Saimaannorppa on kärsinyt ihmisen toiminnasta monin tavoin. Norppakanta oli 1960-luvulle tultaessa romahtanut metsästyksen takia. Sen jälkeen Saimaan saastuminen ja ympäristömyrkyt vaikeuttivat norppien lisääntymistä. Samalla kuutteja hukkui entistä tehokkaampiin kalaverkkoihin. Esimerkiksi keväällä 1982 syntyi WWF:n saimaanhyljetyöryhmän laskentojen mukaan 17 kuuttia, joista 12 oli kuollut lokakuun loppuun mennessä. Suojelutoimien ansiosta kuuttien kuolleisuutta on saatu vähennettyä, mikä on mahdollistanut norppakannan elpymisen. Kalastus norpalle vaarallisilla pyydyksillä on kuitenkin edelleen suuri uhka kuuteille ja myös aikuisille norpille. Jos kalastusta ei Saimaalla ohjattaisi ja rajoitettaisi, norppa kuolisi sukupuuttoon. Nykyään saimaannorppaa uhkaa myös rantarakentaminen ja muu häiriö rannoilla norpan pesimisaikaan tammi–huhtikuussa.
Tulevaisuudessa ilmastonmuutos voi olla merkittävä uhkatekijä saimaannorpalle. Jos Saimaan lumiolosuhteet ovat pesintäaikaan erittäin heikot, kuutteja syntyy jäälle tai norppien pesät saattavat romahtaa ennen aikojaan. Tällöin kuutit ovat haavoittuvaisia, ja esimerkiksi pienpedot voivat saalistaa niitä.
Vaikka saimaannorppakanta on saatu aktiivisella suojelulla kasvuun, tarvitsee norppa edelleen suojelua. Metsähallitus ja WWF tekevät töitä monien olemassa olevien ja uusien uhkatekijöiden pienentämiseksi ja poistamiseksi. Vuosittain työskennellään esimerkiksi norpan poikimista ja kuuttien hoitoa haittaavan häiriön hillitsemiseksi sekä tekemällä jokakeväinen poikaslaskenta. Laskennat mahdollistavat nopean reagoinnin, jos kannan kehitys heikkenee, ja lisäksi suojelutoimet osataan niiden avulla kohdistaa tehokkaimmin.
Lisätietoa:
Suojelujohtaja Jari Luukkonen, WWF, puh. (09) 7740 1045
Kuvia saimaannorpasta:
Tiedottaja Anu Jussila, WWF, puh. (09) 7740 1051