Sarvikuonon sarven kysyntä lääkkeeksi uhkaa erittäin uhanalaista kantaa

Sarvikuonon sarven kysyntä etenkin Aasiassa on vakava uhka erittäin uhanalaisille sarvikuonolajeille. Huomenna 22.9. vietettävä maailman sarvikuonopäivä muistuttaa, että jatkuva salametsästyksen vastainen taistelu on tärkeää sekä Afrikassa että Aasiassa.

Salametsästys on sarvikuonojen suurin uhka. Etelä-Afrikka, jossa suurin osa maailman sarvikuonoista elää, on menettänyt tänä vuonna salametsästäjille 287 sarvikuonoa. Niiden joukossa on vähintään 16 erittäin uhanalaista pensassarvikuonoa (Diceros bicornis). Suuri osa salametsästyksestä tapahtuu edelleen kansallispuistossa.

Etelä-Afrikassa elää hieman yli 20 000 sarvikuonoa, joista vain alle 2000 on pensassarvikuonoja. Maailman uhanalaisin sarvikuonolaji on Indonesiassa elävä jaavansarvikuono (Rhinoceros sondaicus), joita on jäljellä enää noin 50 yksilöä.

WWF Suomi on työskennellyt vuosia Aasian sarvikuonojen salametsästyksen kitkemiseksi yhdessä WWF Nepalin kanssa. Suojelutyö on tuottanut tulosta, sillä Nepalin Teraissa elävä hieman yli 500 yksilön sarvikuonopopulaatio on kasvanut vuoden 2008 laskennasta noin sadalla yksilöllä.

Etelä-Afrikan viranomaiset ovat tehostaneet sarvikuonojen suojelua muun muassa kiristämällä salametsästäjille langetettavia rangaistuksia. WWF vaatii, että samanlaisiin toimiin ryhdytään myös Aasiassa, jossa sarvikuonojen sarven kysyntä on suurinta. Kiinassa ja Vietnamissa sarvea käytetään perinteisenä lääkkeenä. Pääosin keratiinista koostuvan sarven uskotaan parantavan syöpää. Keratiini on myös muun muassa ihmisen hiusten ja kynsien rakennusaine.

”Sarvikuonon sarven ja norsunluun kysyntä Aasiassa uhkaa tuhota suuren osan Afrikan luonnonperintöä. Haluamme, että Aasian valtiot sulkevat uhanalaisista eläimistä ryöstettyjen ruumiinosien kaupan kokonaan ja lopullisesti”, sanoo WWF Etelä-Afrikan pääsihteeri Morné du Plessis.

Lisätiedot: Tiedottaja Katja Rönkkö, WWF Suomi, puh. 040 723 0208