Satelliittiseurannalla merikotkista uutta tietoa

WWF:n ja Luonnontieteellisen museon yhteistyön tuloksena neljän nuoren merikotkan liikkeitä on satelliitin kautta voitu yksityiskohtaisesti seurata Suomen rannikkoalueilla Ahvenanmaalta ja Saaristomereltä aina Pohjanlahden perukoihin saakka noin vuoden ajan. Tutkijat ovat yllättyneet etenkin merikotkien liikkeiden laajuudesta.

”Kaikkein yllättävintä seurannassa on ollut se, että palattuaan talven jälkeen ensin kotiseudulleen Merenkurkkuun, kaikki neljä nuorta merikotkaa ovat päätyneet viettämään kesäänsä Lappiin. On todella mielenkiintoista seurata, mihin nuoret aikanaan asettuvat perustamaan perhettä”, sanoo satelliittiseurannasta vastaava professori Pertti Saurola.

Ruotsin kautta Lappiin

Neljä nuorta merikotkaa valjastettiin aurinkovoimalla toimivilla satelliittilähettimillä kesällä 2009 Merenkurkussa. Merikotkien syysmuutolle lähtö vaihteli kovasti: Kaksi ensimmäistä merikotkaa lähti jo syyskuussa Pohjanlahden rannikkoa etelään kun taas jäljelle jääneet lähtivät Merenkurkusta vasta kovien pakkasten aikaan joulun tienoilla. Kaksi linnuista vietti talvensa Ruotsissa, kaksi Ahvenanmaan saaristossa.

Kaikki nuoret merikotkat selvisivät kovasta talvesta ja muista koettelemuksista hengissä. Merikotkat palasivat kukin vuorollaan kotiseudulleen Merenkurkkuun. Ensimmäinen saapui huhtikuun lopulla ja muut toukokuun alussa. Kesäksi kaikki neljä suunnistivat Lappiin.

Satelliittiseurantaa jatketaan niin kauan kuin lähettimet toimivat aurinkovoimalla, todennäköisesti joitakin vuosia.

Aikuisten yksilöiden saalistusmatkoista tarvitaan tietoa

Alun perin satelliittiseurannan tarkoituksena oli seurata aikuisia yksilöitä, mutta tutkijat eivät tähän mennessä ole onnistuneet lähettimien kiinnittämisessä aikuisiin merikotkiin.

”Tarvitsemme lisää tietoa ennen kaikkea aikuisten yksilöiden pesimäaikaisista liikkeistä, muun muassa niiden saalistusmatkoista ja siitä kuinka kaukana pesästä kotkat saalistavat”, sanoo WWF Suomen merikotkatyöryhmän puheenjohtaja, dosentti Torsten Stjernberg Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

WWF:n merikotkatyöryhmän ja Luonnontieteellisen keskusmuseon yhteistyön tavoitteena on hankkia mahdollisimman täsmällistä tietoa merikotkien liikkeistä, jota voidaan hyödyntää tuulivoimapuistojen sijoittamisen suunnittelussa. Seuranta antaa myös tietoa siitä, mitkä alueet olisi merikotkan suojelun vuoksi jätettävä kokonaan suunnitelmien ulkopuolelle. WWF:n mielestä jo tuulivoimapuiston suunnitteluvaiheessa on eliminoitava riskit, joita tuulivoimalat tulisivat aiheuttamaan alueen merikotkille.

Lisää tietoa merikotkien liikkeistä on saatavilla netissä matkakertomuksen muodossa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi:

http://www.fmnh.helsinki.fi/elainmuseo/merikotkat/index.htm

Lisätietoja:

Seurantavastaava, prof. Pertti Saurola, Luonnontieteellinen keskusmuseo, 050 402 4042, etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Merikotkatyöryhmän sihteeri Ismo Nuuja, 0400 876 469, etunimi.sukunimi@tummunki.fi

Kuvapyynnöt:
tiedottaja Laura Rahka, WWF Suomi, 040 840 8500, etunimi.sukunimi@wwf.fi

Ohje merikotkien huomioon ottamiseksi tuulivoimaloita suunniteltaessa(pdf-tiedosto)

*** Se hela pressmeddelandet på svenska nedan

Satellitsändare ger ny information om havsörnarnas flygrutter:
Unga havsörnar flög överraskande till Lappland över sommaren

WWF Finland och Naturhistoriska centralmuseet inledde på vårvintern 2009 en satellituppföljning av havsörnar som har gett mycket ny information om havsörnarnas flygbeteende. Datat, som samlas in via den i Finland unika satellituppföljningen, kan användas till exempel vid planeringen av var nya vindkraftverk placeras.

I och med WWF:s och Naturhistoriska centralmuseets samarbete har man under ett års tid detaljerat kunnat följa med fyra unga havsörnars flygrutter längs med den finska kusten via Åland och Skärgårdshavet ända upp till Bottenviken. Överraskande för forskarna har till exempel varit hur vidsträckta flygmönstren är.

”Det mest häpnadsväckande i uppföljningen har varit det, att efter att örnarna under våren återvände till sina hemtrakter i Kvarken, har alla fyra valt att spendera sommaren i Lappland. Det kommer att bli verkligen intressant att se vart ungdomarna i sinom tid slår sig ner”, säger professor Pertti Saurola som ansvarar för satellituppföljningen.

Via Sverige till Lappland

De fyra unga havsörnarna utrustades med soldrivna satellitsändare under sommaren 2009 i Kvarken. De två första havsörnarna flög söderut längs med Bottenvikens kust redan i september, och spenderade vintern i Sverige.De två kvarblivna lämnade inte Kvarken förrän under köldknäppen vid julen och stannadei Ålands skärgård under vintern.

Alla unga havsörnar klarade av vintern och andra utmaningar med livet i behåll. Havsörnarna återvände i tur och ordning till hemtrakterna i Kvarken. Den första kom tillbaka i april, resten återvände i början av maj. Till sommaren styrde örnarna mot Lappland.

Satellituppföljningen pågår så länge sändarna fungerar med solkraft, troligen några år.

Mera information behövs om vuxna individers jaktrutter

Den ursprungliga idén med satellituppföljningen var att samla mera information om vuxna individers flygbeteende. Hittills harforskarna inte lyckats fånga vuxna örnar.

”Vi behöver mera information särskilt om hur vuxna örnar rör sig under häckningstiden, bland annat om deras jaktrutter och hur långt rutterna sträcker sig från boet”, säger ordföranden för WWF Finlands hasvörnsarbetsgrupp, docent Torsten Stjernberg från Naturhistoriska centralmuseet.

Målsättningen med samarbetet mellan WWF:s havsörnsarbetsgrupp och Naturhistoriska centralmuseet är att samla så detaljerad information som möjligt om havsörnarnas flygbeteende som kan användas då nya vindkraftparker planeras. Uppföljningen ger också information om vilka områden som helt borde uteslutas från planeringen. Enligt WWF bör man redan i planeringsskedet eliminera de risker som vindkraftverk kan tänkas medföra mot havsörnsbeståndet.

Mera information om havsörnarnas rörelser finns på internet i form av reseskildringar på finska, svenska och engelska:

http://www.fmnh.helsinki.fi/elainmuseo/merikotkat/index.htm

Mera information:

Projektansvarig, professor Pertti Saurola, Naturhistoriska centralmuseet, 050 402 4042, pertti.saurola@helsinki.fi
Havsörnsarbetsgruppens sekreterare Ismo Nuuja, 0400 876 469

Bildförfrågningar:
informatör Laura Rahka, WWF Finland, 040 840 8500, laura.rahka@wwf.fi

Havsörnen och vindkraft -anvisningarna (pdf-fil)