Satelliittiseuranta paljasti pitkään etsityn välietapin Pohjolan kiljuhanhien muuttoreitillä
Pohjolan äärimmäisen uhanalaisten kiljuhanhien pitkään tuntemattomana säilynyt kevätlevähdysalue on paikallistettu Nemunas-joen suistosta Liettuan rannikolta. Nyt kevätmuuton aikana paljastuneiden, aiemmin tutkijoille tuntemattomien levähdysalueiden paikantaminen on välttämätön askel pitkäjänteisessä suojelutyössä, joka tähtää Pohjolan uhanalaisimman pesivän lintulajin uhkien ehkäisemiseen.
Pientä aurinkopaneelikäyttöistä satelliittilähetintä selkäreppunaan kantava kiljuhanhikoiras Finn paikantui 22.-24.4. Etelä-Liettuaan, Siluten kaupungin länsipuoliselle laajalle jokisuistoalueelle, joka tunnetaan merkittävänä tundrahanhien kerääntymisalueena. Alueelta on vanhempia varmistamattomia keväthavaintoja kiljuhanhista, mutta vasta nyt on saatu luotettava näyttö siitä, että Pohjolan kiljuhanhet todella käyttävät Nemunas-joen suistoa välietappina Unkarin ja Länsi-Viron levähdysalueiden välillä. ”Pala palalta kiljuhanhien vuodenkierron salat selviävät meille, ja pääsemme aloittamaan konkreettiset selvitykset ja suojelutoimet tärkeimmillä paikoilla”, kertoo kiljuhanhi-LIFE-hankkeen vetäjä Petteri Tolvanen WWF Suomesta.
Satelliittiseuranta on osa WWF Suomen johtamaa kansainvälistä Euroopan unionin LIFE-rahaston tukemaa hanketta, joka tähtää lajin vähenemisen pysäyttämiseen Pohjolassa ja Euroopan muuttoreitillä. Hankkeessa ovat mukana Suomen lisäksi Norja, Viro, Unkari ja Kreikka. Suomesta hankkeeseen osallistuvat WWF:n lisäksi BirdLife, Metsähallitus ja Suomen ympäristökeskus (SYKE).
Seuraavaksi Finn-koiraan, sen seurassa todennäköisesti olevan Nieida-naaran ja muiden Liettuassa pysähtyneiden kiljuhanhien oletetaan siirtyvän Viroon Matsalunlahdelle. Siellä sijaitsee hyvin tutkittu kevätlevähdysalue, jolla kiljuhanhet tankkaavat kolmisen viikkoa vapun molemmin puolin, ennen kuin jatkavat muuttomatkaansa Pohjolaan. Matsaluun tämän kevään ensimmäiset kiljuhanhet saapuivat 24.4. Yksi WWF:n johtaman LIFE-hankkeen tärkeä konkreettinen työ on ollut Matsalunlahden ruovikkoisten saarien palauttaminen avoimiksi rantaniityiksi. Työn tekivät WWF:n suomalaiset ja virolaiset vapaaehtoiset viime vuoden elokuussa. Torstaina 26.4. saatiin riemastuttava ensihavainto kiljuhanhista tällä niitä varten ennallistetulla rantaniityllä.
Kiljuhanhi (fjällgås, Anser erythropus) on Pohjolan uhanalaisin pesimälintu. Pohjolan kannan kooksi arvioidaan 20-30 pesivää paria. Tärkein uhkatekijä lajille on metsästys muuttomatkojen varsilla.
Taustatietoa satelliittiseurannasta:
Kiljuhanhi-LIFE -hanke valjasti toukokuussa 2006 Ruijan Porsanginvuonolla kolme kiljuhanhea satelliittilähettimillä. Satelliittilähettimen selkärepukseen saaneille kiljukkaille annettiin nimet Finn (koiras), Nieida (naaras) ja Imre (koiras). Nimet valittiin kansalaisäänestyksessä, johon osallistui yli 1000 suomalaista.
Sekä pariskunta Finn ja Nieida että puolisotta jäänyt koiras Imre epäonnistuivat kesällä pesinnässä ja lensivät vaihtamaan siipisulkiaan Taimyrin niemimaalle Siperiaan. Jo tämä ensimmäistä kertaa hyvin dokumentoitu sulkasatomuutto oli tutkijoille yllättävää ja suojelullisesti arvokasta uutta tietoa. Syyskuussa sekä Finn ja Nieida että Imre lensivät Pohjois-Kazakstaniin, Kostanain alueen kosteikoille. Kazakstanista Finn ja Nieida palasivat tutkijoiden yllätykseksi Kreikkaan talveksi. Maaliskuun alussa ne aloittivat kevätmuuton Kreikasta, ja viettivät yli kuukauden tunnetulla levähdysalueella Unkarin Hortobágyssa.
Lisätiedot:
suojelukoordinaattori Petteri Tolvanen, WWF, puh. (09) 7740 1053
Satelliittiseuranta internetissä:
http://www.piskulka.net/Fennoscandia%202006-2007.htm
Kiljuhanhi-LIFE -hanke: http://www.wwf.fi/lwfg