Silakka © Sabrina Bqain / WWF
Julkaistu

Silakka ei kelpaa suomalaisille – saalis päätyy turkiseläinten rehuksi

Suomalaiset ammattikalastajat pyytävät silakkaa valtavat määrät, mutta suurin osa saaliista menee turkiseläinten rehuksi. WWF:n laskelmien mukaan elintarviketuotannon ulkopuolelle on pelkästään 2000-luvulla päätynyt pian miljardi kiloa silakkaa.

 

Vielä vuosituhannen vaihteessa keskivertosuomalainen söi 1,2 kiloa silakkaa vuodessa, nykyisin enää 300 grammaa. Määrä vastaa muutamaa annosta.

”Silakka on hyvä ja vastuullinen valinta ruokalautaselle, sillä sen kantojen tila ja kalastus ovat kestävällä tasolla. Sen elintarvikekäyttöä pitäisikin lisätä selvästi”, WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska sanoo.

”Moni kuluttaja on huolissaan silakan sisältämistä vierasaineista, mutta myös terveyssuositukset huomioiden sitä voitaisiin syödä yli viisinkertainen määrä nykytasoon nähden.”

Silakka on suomalaisen kalastuselinkeinon ylivoimaisesti tärkein saalislaji sekä määrältään että arvoltaan. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tilastojen mukaan suomalaisten ammattikalastajien silakkasaalis oli vuonna 2013 122 miljoonaa kiloa. Määrä on yli kymmenkertainen toiseksi eniten kalastettuun lajiin, kilohailiin, nähden.

Peräti 75 prosenttia silakkasaaliista päätyy kuitenkin rehuksi esimerkiksi minkeille ja muille turkiseläimille.

”Yleensä ajatellaan, että kalaa pyydetään syötäväksi. Kuitenkin 2000-luvulla arviolta jopa 900 miljoonaa kiloa silakkaa ja kilohailia on päätynyt elintarvikekäytön ulkopuolelle, lähinnä turkistalouden käyttöön. Samaan aikaan kalaproteiinin kysyntä ylittää jatkuvasti tarjonnan, ruoasta on globaalisti pulaa, maailman väestö kasvaa ja Suomi haluaa virallisten strategioiden mukaan olla resurssitehokas yhteiskunta”, Ovaska sanoo.

”Nyt olisi aika visioida tälle ravitsevalle kalalle järkevämpää käyttöä. Silakan ja muun Itämeren kestävästi pyydetyn kalan käyttöä tulisi edistää konkreettisin keinoin myös muussa elintarviketuotannossa, kuten siian ja kirjolohen kotimaisessa kasvatuksessa.”

Kalankasvatuksen rehuna silakka ja muut kestävästi pyydetyt lähikalat voisivat vähentää ylikalastuksen painetta valtamerillä ja parantaa Itämeren ravinteiden kierrätystä.

”Tällä hetkellä kalankasvatuksessa käytettävä rehukala tuodaan Atlantilta, jossa pieniin parvikaloihin kohdistuu paljon kalastuspainetta. Samalla Itämeren ekosysteemiin tuodaan ulkopuolisia ja ylimääräisiä ravinteita”, Ovaska sanoo.

Sunnuntaina 5. lokakuuta Helsingissä käynnistyvät perinteiset Silakkamarkkinat. WWF jakaa tietoa ja herkullisia silakkareseptejä markkinoiden avajaispäivänä. Yleisö voi myös testata WWF:n teltassa tietojaan eri kalalajeista ja noutaa ilmaisen Kuluttajan kalaoppaan.

”Silakkamarkkinat ovat oiva tapa nostaa tämän hienon kalan arvostusta”, Ovaska sanoo.

Lisätietoja:

Suojeluasiantuntija Matti Ovaska, WWF Suomi, matti.ovaska@wwf.fi, 040 727 3149

WWF:n teltta Helsingin Silakkamarkkinoilla 5.10.2014 klo 10-16. Teltta sijaitsee Kauppatorilla.