Julkaistu

Sukupuuttoon kuollut Jaavan norsu on ehkä löydetty uudelleen - Borneolta

Borneon kääpiönorsu ei ehkä olekaan alun perin kotoisin Borneolta, kuten on aiemmin luultu. Tuore tutkimus tukee vanhaa paikallista perimätietoa, jonka mukaan Borneon kääpiönorsut polveutuisivat 1500- tai 1600-luvulla sukupuuttoon metsästetyistä Jaavan norsuista. Sulun sulttaani toi Jaavan norsuja Borneolle vuosisatoja sitten, vapautti ne sademetsiin ja saattoi näin vahingossa pelastaa ne sukupuutolta.

Borneon kääpiönorsut elävät alueella, joka levittäytyy Itä-Borneosta kohti Borneon sydäntä. Lajin alkuperä on ollut pitkään mysteeri. Borneon kääpiönorsut ovat ulkonäöltään ja käyttäytymiseltään erilaisia verrattuna muihin aasialaisiin norsulajeihin. Tutkijat ovat lisäksi pitkään pohtineet, miksi laji ei ole levinnyt Borneon saaren muihin osiin.

“Vuosisatojen ajan norsuja kuljetettiin Aasiassa paikasta toiseen, koska ne olivat yleisiä lahjoja hallitsijoiden välillä,” kertoo Shim Phyau Soon, eläkkeelle jäänyt malesialainen metsänhoitaja. Jos Borneon kääpiönorsut ovat todella lähtöisin Jaavan saarelta, 1 200 kilometriä etelään lajin nykyisiltä asuinsijoilta, on kyseessä ainoa tunnettu ja onnistunut norsujen siirto, joka on tehty ennen nykyisiä uudelleen istutusmenetelmiä.

Aiemmissa Columbian yliopiston ja WWF:n tekemissä DNA-tutkimuksissa on paljastunut, että Borneon kääpiönorsut eivät ole kotoisin Sumatralta eivätkä Manner-Aasiasta. Todennäköisimmiksi alkukodeiksi jäävät näin vain Jaava ja Borneo. Tuore tutkimus “Origins of the Elephants Elephas Maximus L. of Borneo” osoittaa, että Borneon saarelta ei ole löytynyt arkeologista todistusaineistoa norsujen pitkäaikaisesta läsnäolosta.

Borneon kääpiönorsuja on jäljellä vain noin 1000 yksilöä ja on teoriassa mahdollista, että ne polveutuvat vain yhdestä norsuparista. WWF on tutkinut Borneon kääpiönorsuja satelliittiseurannan avulla. Seuranta on osoittanut, että tämä uhanalainen laji on riippuvainen alavan maan sademetsistä, jotka häviävät yhä kiihtyvällä vauhdilla öljypalmuplantaasien ja laittomien hakkuiden tieltä.

”Jos Borneon norsut ovat kotoisin Jaavalta, se kertoo WWF:n työn merkityksestä ja mahdollisuuksista pyrittäessä pelastamaan hyvin pieniäkin uhanalaisten lajien populaatioita sukupuutolta”, sanoo WWF:n aasiannorsujen ja sarvikuonojen suojeluohjelman koordinaattori Christy Williams. Lajeja voidaan pelastaa myös tänä päivänä ehkäisemällä lajien elinympäristön tuhoutumista perustamalla suojelualueita ja kannustamalla vastuulliseen luonnonvarojen käyttöön sekä siirtämällä uhanalaisia lajeja suotuisammille alueille.

WWF Suomi aloitti tämän vuoden alussa kenttähankkeen Borneolla. Hankkeen tavoitteena on suojella alueen sademetsiä ja uhanalaisia eläinlajeja perustamalla uusi kansallispuisto Keski-Kalimantanin maakuntaan Indonesian puoleiseen osaan Borneota. WWF Suomi kehittää myös yhdessä paikallisten kanssa alueen maanomistusoikeuksia, kouluttaa luonnonvarojen kestävässä käytössä ja auttaa etsimään korvaavia elinkeinoja metsien hakkuiden tilalle. WWF Suomen hanke on osa laajempaa kansainvälistä WWF:n Borneon sydän –suojeluhanketta, jossa pyritään suojelemaan noin kolmasosa saaren pinta-alasta.

Lisätietoja:
Sampsa Kiianmaa, metsänhoitaja, WWF Suomi, gsm 050542 7017, etunimi.sukunimi@wwf.fi
Hana Harun, Communications Officer, Heart of Borneo (Malaysia), +60 88 262420, hsharun@wwf.org.my
Jan Vertefeuille, communications manager, Asian rhino and elephant programme, +1 202 861-8362, janv@wwfus.org

Artikkeli “Origins of the Elephants Elephas Maximus L. of Borneo,” (pdf-tiedosto, ilmestynyt Sarwak Museum Journalissa)