Julkaistu

Sulkavalle rakennetaan yksi Suomen laajimmista maatalouskosteikoista

Innokkaan maanomistajan ja hyvän yhteistyön ansiosta Saimaan rantaa koristaa pian yksi laaja-alaisimmista, ei-tuotannollisella investointituella rahoitetuista kosteikkokohteista. Sulkavalle Pihlajaveden rannan tuntumaan rakennettava, yli 20 hehtaarin kokoiseksi suunniteltu kosteikko auttaa Pihlajaveden arvokkaan vesistöalueen tilan parantamisessa.

Kosteikoksi suunniteltu alue on vanhaa järven pohjaa. Aluetta on pyritty pitämään kuivana hintavalla pumppauksella. Silti koivikon juuret ovat tukahtumaisillaan ja puusto kuolemassa. Metsätalousmaaksi alueesta ei enää ole.

”Pumpun rikkoutuminen oli viimeinen pisara. Aloin miettiä, mitä muuta käyttöä alueella olisi”, kertoo maanomistaja Pekka Hintsanen. ”Täällä kuvankauniilla Saimaalla asuessa tuli nopeasti mieleen, että aluetta voisi käyttää luonnon – sen vesien ja lajiston – hyväksi.”

Metsästäjäin keskusjärjestö toteutti muutama vuosi sitten alueella riistanhoitopiirien kanssa kosteikkokartoituskyselyn. Kartoituksen jälkeen maanomistaja kuuli WWF:n kosteikkohankkeesta, ja otti yhteyttä järjestön kosteikkoasiantuntijaan.

”Kohde on niin laaja ja monipuolinen, että sen vaikutukset lajistolle voivat olla merkittävät maakunnallisellakin tasolla. Lisäksi siihen voi olettaa jäävän suurimman osan muuten Saimaaseen huuhtoutuvasta maa-aines- ja ravinnekuormasta, joten totta kai innostuimme hankkeesta”, kertoo WWF:n suojeluasiantuntija Elina Erkkilä.

Maastokäynnin yhteydessä tavattiin naapureita ja alueellisen ely-keskuksen virkamiehiä. Kosteikon varsinaisen perustamissuunnitelman teki Veli-Matti Pekkarinen t:mi Siipipeilistä. Pekkarinen on mukana myös ohjaamassa maarakentamista.

”Kohde on maakunnallisesti merkittävä. On hienoa nähdä, kuinka maanomistajan toive muuttuu suunnitelman myötä luontokeitaaksi.”

Kosteikon perustamiseen haettiin EU:n osarahoittamaa ei- tuotannollista investointitukea. Myönteinen päätös saatiin marraskuussa. ”Tukea on parjattu paljon sen monimutkaisuuden ja jäykkyyden vuoksi. Tässä tapauksessa täytyy antaa myös kiitosta – noin 100 000 euron hanke jäisi ilman tukea toteuttamatta”, Elina Erkkilä toteaa.

Elina Erkkilä muistuttaa, että tukipäätösten ehdot rahoituksen saamiseksi kannattaa lukea kunnolla. ”Joissakin tapauksissa hankinnat täytyy esimerkiksi kilpailuttaa. Jos jokin askarruttaa, kannattaa ehdottomasti kysyä lisätietoa esimerkiksi alueellisesta ely-keskukselta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä!”.

Kosteikon perustaminen aloitetaan puuston harvennuksella.
”Haluan, että kohde kannustaa muitakin maanviljelijöitä toimiin ympäristönsuojelun edistämiseksi. Lisäksi toivon, että kohde parantaa alueen virkistyskäyttöarvoa ja luo alueen ihmisille paikan, jossa voi nauttia suomalaisesta luonnosta parhaimmillaan”, sanoo Pekka Hintsanen.

Tiedoksi toimituksille:
Suunnittelun kenttätöissä ja MapInfo mallinnuksissa hankkeessa on ollut mukana Savon Ammatti- ja Aikuiskoulutusopiston opiskelija Arto Viitanen. Viitanen on suorittanut suunnittelua osana Ympäristönhoitaja-koulutusta. Ohjaavana opettajan on toiminut SAKKY:n Toivalan Metsäopetuksen yliopettaja Ari Parviainen.

Etelä-savon Ely-keskus, Eerikki Ellä sekä ympäristöosaston Teemu Tuovinen ovat toimineet erinomaisesti hankkeen käsittelyssä.

Lisätietoja:
Maanomistaja Pekka Hintsanen, puh. 0500 519 739
Kosteikkosuunnittelu Siipipeili tmi, Veli-Matti Pekkarinen, puh. 040 567 2932
WWF Suomi, suojeluasiantuntija Elina Erkkilä, puh. 050 522 4540

Lisätietoa WWF:n kosteikkotyöstä