Sumatrannorsuille ja -tiikereille uutta toivoa
Indonesian hallitus sitoutui tänään laajentamaan sumatrannorsujen tärkeintä elinaluetta, Tesso Nilon kansallispuistoa 86 000 hehtaariin. Tesso Nilo on eräs viimeisistä jäljellä olevista sademetsäalueista uhanalaiselle sumatrannorsulle ja -tiikerille. Tesso Nilon yli 4 000 tähän mennessä tunnistettua kasvilajia tekevät siitä monimuotoisimman tunnetun alavan maan metsäekosysteemin.
– Tämä on tärkeä etappi sumatrannorsun ja -tiikerin suojelussa. Meidän täytyy nyt kaksinkertaistaa ponnistelumme salametsästystä ja laitonta asutusta vastaan, jotta saavutamme suojelutavoitteemme, sanoo Mubariq Ahmad, WWF-Indonesian pääsihteeri.
Riaun provinssissa sijaitseva Tesso Nilon kansallispuisto perustettiin vuonna 2004. Alkuperäistä aluetta (38000 ha) tullaan tänään tehdyn päätöksen perusteella laajentamaan 86000 hehtaarin laajuiseksi.
WWF on tukenut Indonesian hallituksen pyrkimyksiä laajentaa ja suojella kansallispuistoa. Kansallispuisto on viimeinen riittävän suuri yhtenäinen sademetsäalue sumatrannorsulle. Puiston alueella elää 60–80 sumatrannorsua yhdessä 50 sumatrantiikerin kanssa. Tesso Nilon sademetsä on lisäksi tärkeä vedenjakaja-alue ja se toimii makean veden lähteenä yli 40000 ihmiselle puistoa ympäröivissä kylissä.
– Laittomuudet ovat yhä vakava uhka Tesso Nilon metsille, mutta suojelun onnistuminen parantaa Sumatran uhanalaisimpien lajien tilannetta. Vaikka olemmekin kiitollisia Indonesian hallituksen päätöksestä, Sumatralla on myös muita alueita joiden lajisto ja uhatut alkuperäiskansat vaativat suojelua. Sumatran sademetsät on tärkeä suojella myös kasvihuonekaasujen vähentämiseksi, Ahmad sanoo.
WWF auttoi perustamaan 22 paikallisyhteisön ylläpitämän Tesso Nilon aluefoorumin ja se on myös tukenut foorumin toimintaa. Foorumi tukee yhteisiä pyrkimyksiä suojella alueen metsiä. Lisäksi se voimistaa yhteisöjä antamalla niille keskitetyn vaikutuskanavan puiston hallinnointiin liittyvissä asioissa.
WWF työskentelee Riaun provinssissa myös yhdessä ihmisten ja eläinten välisistä konflikteista kärsivien paikallisyhteisöjen kanssa. Kun eläinten elinympäristöt katoavat, ne saattavat muuttua aggressiivisiksi, mikä on johtanut viime vuosina satojen norsujen kuolemaan. WWF:n Lentonorsujoukkueen norsuratsastajat käyttävät kesytettyjä norsuja pitääkseen villinorsut poissa kansallispuiston ulkopuolisilta pelloilta. Apuna käytetään myös norsuille kelpaamattomia kasvilajeja, joita istutetaan puiston puskurivyöhykkeelle.
– WWF on sitoutunut etsimään ratkaisuja Sumatran ihmisille, luonnolle ja ympäristölle maailmanlaajuisesti, metsänhoitaja Sampsa Kiianmaa WWF Suomesta sanoo.
Lisätietoja:
WWF, Sampsa Kiianmaa, metsänhoitaja, 050542 7017, etunimi.sukunimi@wwf.fi
Taustatietoa toimittajille:
– Riaun provinssissa on Indonesian nopein metsäkato. Vuosien 2005 ja 2006 välillä 11 prosenttia alueen metsistä kaadettiin. Viimeisen 25 vuoden aikana 4 miljoonaa hehtaaria provinssin metsistä on kaadettu. Tämä vastaa 65 prosenttia metsien alkuperäisestä pinta-alasta.
– Riaussa elää noin 210 sumatrannorsua. Lajin kanta on romahtanut 84 prosentilla viimeisen 25 vuoden aikana. Sumatrantiikereiden määrä romahti samana ajanjaksona 70 prosenttia ja nyt Riaussa elää enää 192 tiikeriä. Laajennettavan Tesso Nilon kansallispuiston alueella tulee elämään noin 60–80 sumatrannorsua ja 50 sumatrantiikeriä.
– Riaussa sijaitsee kaksi maailman suurinta sellutehdasta, jotka ovat Asia Pulp & Paperin (APP) ja Asia Pacific Resources International Holding Ltd:n (APRIL) omistuksessa. Yksikään toinen Indonesian provinssi ei ole menettänyt yhtä paljon sademetsää sellukattiloihin kuin Riau.
– Riaun hiilirikkaiden soiden ja turvemaiden raivaus on nostanut Indonesian maailman kolmanneksi suurimmaksi kasvihuonekaasujen päästäjäksi. Vain Yhdysvallat ja Kiina päästävät Indonesiaa enemmän ilmastonmuutosta kiihdyttäviä kasvihuonekaasuja.
– WWF Suomi käynnisti syksyllä 2007 kolmivuotisen Sademetsän sankarit -operaation sademetsien suojelemiseksi. WWF haluaa operaatiollaan innostaa suomalaiset toimimaan tavoilla, joilla sademetsien tulevaisuus voidaan turvata. Operaatio tarjoaa kuluttajille, yrityksille ja päättäjille keinoja pienentää ekologista jalanjälkeä trooppisissa metsissä. Lisätietoa operaatiosta löytyy osoitteesta www.wwf.fi/sademetsat.