Suomalaisen vesijalanjäljestä lähes puolet tulee ulkomailta
Suomi on vesivaroiltaan yksi maailman rikkaimmista valtioista. Merkittävä osa suomalaisten käyttämistä tuotteista, kuten useat elintarvikkeet ja puuvilla, ovat kuitenkin peräisin alueilta, joiden vesivarat ovat niukemmat kuin Suomessa. Kulutuksellamme vaikutamme vesiluonnon tilaan ja paikallisten ihmisten vedenkäytön mahdollisuuksiin eri puolilla maailmaa, selviää WWF Suomen vesijalanjälkiraportin ennakkotuloksista. Raportti julkaistaan kokonaisuudessaan myöhemmin keväällä. WWF toivoo, että suomalaisten vesijalanjälkeen kiinnitettäisiin aiempaa suurempaa huomiota kulutusvalintoja tehtäessä.
”Vesijalanjäljen suuruus ei välttämättä ole ratkaisevaa, vaan se miten ja missä vettä käytetään. Kotitalouksien vedenkulutuksen vähentäminen on hyvä teko hiilijalanjäljen kannalta, mutta vesijalanjälkinäkökulmasta ratkaisevaa on maataloustuotteiden alkuperä ja vaikutus tuotantoalueen vesivarojen tilaan”, sanoo WWF Suomen Ekologinen jalanjälki –ohjelman päällikkö Jussi Nikula.
Erilaisten arvioiden mukaan 0,7-2,8 miljardia ihmistä elää alueilla, joiden vesivarat ovat niukat. Vesijalanjäljellä tarkoitetaan sitä vesimäärää, joka tarvitaan kuluttajan käyttämien hyödykkeiden tuottamiseen raaka-aineiden alkulähteiltä kuluttajan ostoskoriin. Suomalaiset ovat kulutuksen kautta läsnä monilla alueilla, joilla vesivarojen käyttö ei ole tasapainossa.
Suomalainen kuluttaa peseytymiseen, ruoanlaittoon ja muuhun talouskäyttöön noin 150 litraa vettä vuorokaudessa. Henkilökohtainen vesijalanjälkemme on kooltaan kuitenkin lähes 4 000 litraa. Vesijalanjäljen kannalta tärkeimmät valinnat tehdään ruoka- ja vaatekaupassa.
”Väestönkasvu ja pienikin ilmaston lämpeneminen tekevät vesikysymyksestä yhä tärkeämmän. Jos ilmastonmuutoksen hillinnässä on kyse energiasta ja kasvihuonekaasupäästöistä, niin ilmastonmuutokseen sopeutumisessa pääroolissa on vesi. Rankkasateiden, tulvien ja kuivuuksien vaikutukset voivat olla kestettävissä, jos paikallinen vesivarojen käyttö ei ole valmiiksi kriittisessä tilassa”, Nikula sanoo.
Vedenkäytön vaikutukset riippuvat aina tuotantoalueen vesivarojen tilasta ja vaikutustarkastelu olisi tehtävä kyseisen valuma-alueen tasolla. Suurenkin vesijalanjäljen tuote voi olla kestävästi tuotettu jopa niukkojen vesivarojen alueilla.
”Siksi kuluttajien, hallinnon ja yritysten täytyy osata katsoa vesijalanjäljestä kertovan litraluvun taakse”, Nikula kertoo.
WWF Suomi tekee yhteistyötä Wonderwater-hankkeen kanssa. Wonderwaterin tavoitteena on nostaa tietoisuutta veden merkityksestä ja se on osa World Design Capital 2012 Helsinki-vuoden ohjelmistoa. WWF tuo Wonderwater-hankkeeseen asiantuntijatietoa vesijalanjäljestä, jonka Wonderwater visualisoi eri tavoilla ja erilaisissa tapahtumissa WDC- vuoden aikana.
Lisätiedot: Ekologinen jalanjälki- ohjelman päällikkö Jussi Nikula, WWF Suomi, p. 040 595 9002