Suomalaisilla paperijäteillä kasvava vastuu trooppisten metsien kestävästä käytöstä
Suomalaisten metsäteollisuusyritysten on parannettava merkittävästi toimintatapojaan raaka-aineen hankinnassaan ja tuotantolaitoksillaan Etelä-Amerikassa, Kaakkois-Aasiassa ja Kiinassa, vaatii WWF Suomi. WWF:n tuoreen raportin mukaan suurimpina haasteina on varmistaa, että nopeakasvuiset puuviljelmät täyttävät korkeat ympäristövaatimukset ja hyödyttävät paikallisväestöä. Kiinassa erityishaasteena on varmistaa, ettei toiminta vauhdita metsäkatoa ja laittomia hakkuita puun hankinta-alueilla muualla Kaakkois-Aasiassa.
Metsäteollisuuden globaalin rakennemuutoksen seurauksena suomalaiset metsäteollisuusyritykset ovat viime vuosina investoineet nopeakasvuisiin puuviljelmiin etenkin Brasiliassa, Uruguayssa ja Kiinassa. Yritykset ovat myös perustaneet sellu- ja paperitehtaita näihin maihin. Nopeakasvuisten puuplantaasien pinta-alan ennustetaan lisääntyvän noin miljoonan hehtaarin vuosivauhtia. Tällöin vuonna 2010 jopa 40 % teollisuuden Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa käyttämästä puusta olisi peräisin nopeakasvuisilta puuplantaaseilta.
Plantaasien laajeneminen uhkaa globaalisti tärkeää luonnon monimuotoisuutta muun muassa Brasiliassa ja Kaakkois-Kiinassa. Plantaaseihin ja tuotantolaitoksiin liittyy monissa maissa maanomistuskiistoja tai paikallisten kokemia ympäristöhaittoja, kuten juomaveden saastumista ja sen määrän vähenemistä. Sitkeät kiistat maanomistuksesta, vähäisiksi koetuista työmahdollisuuksista ja vesivarojen heikkenemisestä vaivaavat Stora Enson puoliksi Aracruzin kanssa omistamaa Veracel-sellutehdasta Brasiliassa sekä siihen liittyvää lähes 90 000 hehtaarin plantaasia. UPM:n Kiinassa sijaitsevan Changshun hienopaperitehtaan raaka-aineesta osa tulee Indonesiasta Sumatran saarelta epäselvistä oloista sen kauppakumppanilta APRILilta.
WWF Suomen tuoreessa raportissa ”Suomalaiset paperijätit nopeakasvuisilla puuplantaaseilla -yritysvastuun uudet globaalit haasteet” esitetään keinoja, joilla Suomen sellu- ja paperiteollisuus voi parantaa toimintansa vastuullisuutta nopeakasvuisilla puuviljelmillä. Plantaasien FSC-sertifioinnilla voidaan todentaa, että plantaasien hoidossa on huomioitu ympäristönsuojelu sekä paikallisväestön edut. WWF:n paperimittarin avulla paperintuottajat voivat arvioida plantaasipaperilaatujen ympäristökuormitusta mm. kuidun hankinnan, tehtaiden energiankäytön sekä kasvihuonekaasu- ja muiden päästöjen osalta. Yritysvastuuraportointiin tulisi sisällyttää kattavammin tietoa etelän kasvualueilta hyödyntäen WWF:n sellu- ja paperiteollisuudelle laadittuja kriteerejä.
”Suomalaisilla metsäyhtiöillä on selviä kasvukipuja, joista tulisi oppia nopeasti plantaasimetsätalouden laajetessa”, sanoo raportin kirjoittanut WWF:n metsänhoitaja Anna Pyyhtiä. ”Metsäteollisuutemme on sitoutunut kestävään metsätalouteen ja läpinäkyvyyteen. WWF toivoo, että paperijätit käyttävät mahdollisuutensa vaikuttaa trooppisten metsien säilymiseen ja kestävään käyttöön”, hän jatkaa.
Lisätietoja: WWF / metsänhoitaja Anna Pyyhtiä, gsm 050562 0271
WWF / metsäpäällikkö Harri Karjalainen, gsm 040563 7179
Suomalaiset paperijätit nopeakasvuisilla puuplantaaseilla -yritysvastuun uudet globaalit haasteet -raportti (pdf-tiedosto, 1,2 Mt)