Julkaistu

Suomen energiakysymys voidaan ratkaista energiatehokkuudella ja uusiutuvalla energialla

Oikeilla ohjauskeinoilla ratkaisu on kustannustehokas ja edistää Suomen kilpailukykyä

WWF:n tänään julkaisema Virtaa tulevaisuuteen -malli osoittaa, että Suomessa voidaan vuoteen 2020 mennessä energiatehokkuudella ja uusiutuvalla energialla vähentää ja tuottaa sähköä määrä, joka vastaa 2,7 kertaa nyt rakennettavan ydinvoimalan tuotantoa. Samalla Suomi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä noin 30 % vuoden 1990 tasosta eli yli EU-komission asettamien tavoitteiden. Virtaa tulevaisuuteen -malli osoittaa, että tällainen energiakysymyksen ratkaisu on taloudellisesti kannattava, kun se tehdään ohjauskeinoin, jotka edistävät teknologioiden kaupallistumista ja käyttöönottoa. Näin Suomi samalla parantaa heikentyvää asemaansa globaaleilla kestävän energiateknologian markkinoilla. Virtaa tulevaisuuteen -hankkeen ohjausryhmässä on ollut edustajia mm. TKK:sta, Energiateollisuus ry:stä ja VATT:sta.

"Suomen uuden hallituksen on ratkaistava yhtälö, jossa sovitetaan yhteen 20–30 prosentin kasvihuonekaasujen päästövähennystavoite ja kilpailukykyinen, kotimaisuuteen nojautuva energiahuolto. On tärkeää, että tämän yhtälön ratkaisussa otetaan huomioon kaikki realistiset ratkaisumallit. Virtaa tulevaisuuteen -malli osoittaa, ettei energiantarpeen kasvu ole itsestäänselvyys, eikä lisäydinvoima ainoa ratkaisu", sanoi WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen WWF:n energiamallin esittelyssä tänään Helsingissä.

Virtaa tulevaisuuteen -malli osoittaa, että Suomen energiantarpeen kasvu voidaan pysäyttää: primäärienergian kulutusta voidaan leikata noin 11 % energiatehokkuustoimilla, mikä pysäyttäisi energiantarpeen kasvun vuoden 2004 tasolle vuoteen 2020 mennessä. Esimerkiksi taajuusmuuttajien ja energiatehokkaampien moottorien käyttöönotto teollisuudessa kattaisi 35 % tästä vähennyksestä. Muita keinoja olisivat mm. lämpöpumput sähkölämmitteisissä pientaloissa, julkisen sektorin energiatehokkaat hankinnat sekä rakennusten ja palvelujen energiansäästötoimet sähkönkulutuksessa ja lämmityksessä. Nämä toimet vähentäisivät yli kuudesosan kauppa- ja teollisuusministeriön hiilidioksidipäästöoletuksista vuonna 2020.

Uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa uutta energiantuotantoa voidaan lisätä niin, että uusiutuvan energian osuus Suomen sähköntuotannosta nousisi 50 prosenttiin ja primäärienergiantuotannosta 40 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, jos yllä mainitut energiatehokkuustoimet tehdään. Uusiutuvan energian lisäyksen ansiosta hiilidioksidipäästöt vähenisivät lähes neljäsosan KTM:n päästöoletuksista vuonna 2020. Uusiutuvan energian lisäyspotentiaali on paljon suurempikin, mutta WWF on ottanut huomioon ekologiset reunaehdot sekä sen, kuinka paljon realistisesti voidaan rakentaa lisää uusiutuvaa energiaa 13 vuoden aikana.

WWF:n mallissa energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian tuotantokustannukset ovat kilpailukykyiset. Niiden kustannustehokas käyttöönotto edellyttää kuitenkin ohjauskeinoja, jotka tukevat vähäpäästöisten teknologioiden kaupallistumista ja käyttöönottoa. Virtaa tulevaisuuteen -malli sisältää esimerkkejä ohjauskeinoista, joiden avulla valtion kustannukset alenisivat selvästi, ja panostus realisoituisi kotimarkkinoiksi ja kannattavaksi liiketoiminnaksi. Toimivat kotimarkkinat ovat edellytys menestykselle viennissä. WWF:n malli esittelee myös ohjauskeinojen toteuttamistavan, maksajat, hyötyjät ja kärsijät.

Näitä ohjauskeinoja, kuten esimerkiksi julkisia hankintamenettelyjä ja teknologian kaupallistamishankkeita on Suomessa hyödynnetty vähän, toisin kuin monissa muissa maissa. Esimerkiksi Ruotsissa teknologian kilpailuttamishanke toi kotimarkkinoille 30 % tehokkaammat ja 30 % halvemmat maalämpöpumput, joita asennettiin lyhyessä ajassa 200 000. Sähköä säästyy 5 000 000 MWh vuosittain. Valtion kulut olivat vain 5 e/pumppu ja 0,2 e/säästetty MWh. Näin saavutetut päästövähennykset tulivat maksamaan Ruotsin valtiolle monta kymmentä kertaa vähemmän kuin Suomen valtion tuilla saavutetut päästövähenemät.

Uusiutuvaa energiaa voitaisiin puolestaan lisätä tehokkaasti määräaikaisella investointitakuujärjestelmällä valtion investointitukien sijaan. Kustannukset kuluttajalle olisivat vain muutama euro vuodessa. Samantyyppinen järjestelmä on tehnyt esimerkiksi Tanskasta tuulivoiman suurvallan koti- ja vientimarkkinoilla. Biopolttoaineiden valmistusveron poistaminen pientuotannolta taas johtaisi siihen, että biodieselin valmistaminen muuttuisi kannattavaksi suomalaisilla maatiloilla. Kotimarkkinoilta saatavat referenssit helpottaisivat myös suomalaisteknologian vientiä.

"On harhaluulo, että energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian lisääminen tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Yhteiskunnan on kyllä annettava vähäpäästöisten teknologioiden markkinoille alkusysäys, mutta oikein toteutettuna ohjauskeinot maksavat itsensä moninkerroin takaisin työpaikkoina ja vientituloina. Jos lähitulevaisuudessa Suomessa panostamme näihin ohjauskeinoihin, voimme Tanskan ja Ruotsin tavoin rynnimään kasvaville globaaleille kestävän energiateknologian markkinoille. Esimerkiksi tällä viikolla Davosissa pidettävässä Maailman talousfoorumissa asiantuntijat ja yritysjohtajat ovat korostaneet energiatehokkuuden merkitystä globaalin energiakysymyksen ratkaisun kulmakivenä. Suomi voi nyt valita, haluaako se olla keskushyökkääjä vai vaihtomies tässä pelissä", totesi professori Peter Lund Teknillisestä korkeakoulusta Virtaa tulevaisuuteen -mallin julkistustilaisuudessa.

Virtaa tulevaisuuteen -mallia esitellään päättäjille ja asiantuntijoille eduskunnassa pidettävässä seminaarissa 14.2.

Virtaa tulevaisuuteen -julkaisun voi ladata pdf-tiedostona.  (HUOM! 26.1. julkaistuun versioon on tullut muutoksia, oheinen versio on lopullinen, tiedostokoko 5 Mt.) Painettu julkaisu ilmestyy viimeistään 14.2, ja tiedotusvälineet, päättäjät, energia-alan toimijat jne. voivat tilata sen WWF:stä, projektipäällikkö Eeva Härmä, 0400 982 348.

Lisätietoja:

WWF Suomi: suojelujohtaja Jari Luukkonen, 040 585 0020, viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist, 0400 425 666. TKK: professori Peter Lund, 040 515 0144

Taustatietoja:

  • Virtaa tulevaisuuteen -hankkeessa haluttiin selvittää, kuinka paljon Suomen energiantarpeesta voidaan kattaa uusiutuvalla energialla ja energiatehokkuudella. Tavoitteena oli laatia laajasti hyväksyttävissä oleva malli, joka olisi kustannustehokas ja taloudellisilta kerrannaisvaikutuksiltaan myönteinen. Siksi WWF teki energiamallin pohjaksi laajan keskeisten päättäjien ja asiantuntijoiden haastattelukierroksen ja järjesti useita asiantuntijatyöpajoja.
  • Virtaa tulevaisuuteen -mallin laskelmat potentiaaleista sekä päästövähennyksistä perustuvat useisiin eri tutkimus- ja asiantuntijalähteisiin (mm. TKK, VTT, Energiateollisuus ry, Tilastokeskus, Motiva Oy).
  • Virtaa tulevaisuuteen -hankkeen ohjausryhmään kuuluu asiantuntijoita mm. Energiateollisuus ry:stä, VATT:sta ja TKK:sta. Ohjausryhmän kaikki jäsenet on lueteltu Virtaa tulevaisuuteen -hankkeen verkkosivuilla (ks. yllä).
  • Virtaa tulevaisuuteen -malli ei käsittele kaikkia tapoja vähentää CO2-päästöjä. Siinä esitettyjen energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa lisäävien ratkaisujen lisäksi päästöjä on vähennettävä mm. seuraavasti: joukkoliikenteen parantaminen, yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, materiaalitehokkuuden parantaminen ja kehitysvaiheessa olevien energiateknologioiden nopea käyttöönotto.
  • Virtaa tulevaisuuteen -mallin vertailulukuina on käytetty kauppa- ja teollisuusministeriön arviota Suomen energiankulutuksesta, vaikka ne eräiden arvioiden mukaan ovat ylimitoitetut.
  • Virtaa tulevaisuuteen -mallin aikajänne ulottuu vuoteen 2020, johon mennessä esitellyillä ratkaisulla saadaan aikaan merkittävä vaikutus energiankäyttöön ja päästövähennyksiin. Tällä aikavälillä energia- ja päästökehitys voidaan arvioida vielä realistisesti.
  • EU-komission mukaan EU-maiden on vähennettävä CO2-päästöjään 20 % prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Komissio suosittelee 30 prosentin päästövähennystä, jos muu maailma tulee mukaan talkoisiin. 30 % on tiedeyhteisön määrittelemä päästövähennystarve vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon vaarallisen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.