Suomen ilmasto- ja energiastrategia ei vastaa maailmanlaajuiseen teknologiahaasteeseen
Valtioneuvoston tänään julkaisema ilmasto- ja energiastrategia ei sisällä WWF:n mielestä riittävästi satsauksia ilmastoteknologioiden ja -innovaatioiden kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Strategiassa linjataan rahoituksen vain kaksinkertaistuvan, kun tarve on vähintään kymmenkertainen. Suomen on varauduttava vähentämään päästöjään vähintään 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä, kun uusi kansainvälinen ilmastosopimus syntyy.
Tänään julkaistun ilmasto- ja energiastrategian toimenpiteet eivät riitä vastaamaan maailmanlaajuiseen haasteeseen ilmastokatastrofin torjumiseksi, vaikka strategia onkin WWF:n mielestä edeltäjiään huomattavasti parempi.
Arktinen jää sulaa nyt ennusteita 30 vuotta nopeammassa tahdissa. Ekonomisti lordi Sternin mukaan teollisuusmaiden pitää sijoittaa päästöjä vähentäviin toimiin kaksi prosenttia BKT:sta, jotta vaarallinen ilmastonmuutos voitaisiin torjua. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC on arvioinut, että kahden asteen [1] tavoitteen saavuttaminen edes 50-prosenttisella todennäköisyydellä vaatii teollisuusmailta 25–40 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2020 mennessä ja 80–95 prosenttisia päästövähennyksiä vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 päästötasoon verrattuna.
Hallitus perustaa ilmasto- ja energiastrategian toimenpiteet EU:n sopimalle yksipuoliselle velvoitteelle, jonka mukaan jäsenmaiden on vähennettävä päästöjään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä, jos uutta kansainvälistä ilmastosopimusta ei synny. EU on sitoutunut nostamaan tavoitteensa 30 prosenttiin, kun uuden ilmastosopimuksesta on sovittu Kööpenhaminassa joulukuussa 2009. ”Onko Suomen lähtökohta todellakin se, ettei uutta kansainvälistä ilmastosopimusta synny,” ihmettelee WWF:n ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen. ”On myös kummallista, ettei päätöksiä ole linjattu tieteen pohjalta. Eikö hallitus ota ilmastouhkaa tosissaan?”
WWF katsoo, että hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu. Energiatehokkuuden parantamisessa hallitus ei edes pyri EU:n 20 prosentin tavoitteeseen. Jos energiankäyttöä tehostettaisiin kuten pitää, uusiutuvan energian osuus voitaisiin nostaa yli 40 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.
”On pettymys, että hallitus haluaa rakentaa mieluummin lisäydinvoimaa kuin panostaa kunnolla energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan. Jälkimmäiset ratkaisut edustavat Suomen mahdollisuutta toimia globaalina ratkaisuntarjoajana, parantaa kilpailukykyään sekä kasvattaa osuuksiaan valtavasti kasvavilla puhtaan energian maailmanmarkkinoilla,” sanoo Karoliina Auvinen.
Pelkästään kehitysmaiden energiatehokkuutta parantavien investointien kysynnän on vastikään arvioitu vastaavan 90 miljardia dollaria vuoteen 2020 mennessä. [2] Maailman tuulivoimakapasiteetti taas on kymmenessä vuodessa kasvanut lähes kymmenkertaiseksi eli 100000 MW:iin, eikä kasvuvauhdin laantumisesta näy merkkejä.
WWF toivoo, että eduskunta parantaa hallituksen esitystä niin, että toimenpiteiden lähtökohdaksi asetetaan heti vähintään 30 prosentin kotimaiset päästövähennykset vuoteen 2020 mennessä. Tämä ennakoisi tulevaa kehitystä, sillä uusi kansainvälinen ilmastosopimus syntyy lähivuosien aikana varmasti.
Lisätietoja:
Ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen, 050 330 5418
Ilmastoasiantuntija Marja Kaitaniemi, 050 362 5363, etunimi.sukunimi@wwf.fi
[1] Suomi on osana EU:ta ottanut tavoitteekseen hillitä kasvihuonekaasujen pitoisuuksia ilmakehässä niin, että maapallon pintalämpötilan keskimääräinen nousu saadaan pysäytettyä kahden celsiusasteen alapuolelle.
[2] Farrell, D., Remes, J. & Charles, D. 2008. Fueling sustainable development: The energy productivity solution. McKinsey Global Institute.