kiljuhanhi © Tapio Kostet / WWF
Julkaistu

Suomessa lepäilee ennätysmäärä uhanalaisia kiljuhanhia

Oulun seudulle on pysähtynyt kevätmuutollaan enemmän äärimmäisen uhanalaisia kiljuhanhia kuin kertaakaan yli 50 vuoteen. WWF:n kiljuhanhityöryhmän jäsenet Risto Karvonen ja Arto Niemi laskivat keskiviikkona Siikajoella 104 kiljuhanhea jokakeväisessä kiljuhanhien tehotarkkailussa.

”Enemmän kiljuhanhia on havaittu Suomessa edellisen kerran 1960-luvun alussa. Kiljuhanhet voidaan tunnistaa yksilöllisesti vatsapuolella olevien epäsäännöllisten laikkukuvioiden perusteella, ja havaittujen yksilöiden määrä voikin vielä tarkentua”, WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen sanoo.

Kiljuhanhi on Pohjoismaissa pesivistä lintulajeista uhanalaisin. Oulun seudulla toukokuussa lepäilevien kiljuhanhien ainoa tunnettu pesimäalue on Pohjois-Norjassa. Suomessa varma kiljuhanhen pesintä todettiin viimeksi vuonna 1995. Pohjolan villin kiljuhanhikannan kooksi arvioidaan parikymmentä pesivää paria. Viime vuosina kanta on ollut pitkään jatkuneen taantumisen jälkeen ilahduttavassa nousussa.

”Usko oli koetuksella, kun vuonna 2004 Oulun seudulla havaittiin vain 6 yksilöä, vaikka tiesimmekin muiden maiden havaintojen perusteella kiljuhanhia olevan sentään hieman enemmän jäljellä. Tämän pohjanoteerauksen jälkeen sinnikäs kansainvälinen suojelutyö on alkanut kuitenkin tuottaa tulosta ja kanta on kääntynyt kasvuun. Nyt olemme nähneet jo yli 100 kiljukasta, vaikka kausi on vielä kesken!”, kertoo kiljuhanhen suojelutyön uranuurtaja Juha Markkola WWF:n kiljuhanhityöryhmästä.

Pohjolan kiljuhanhet talvehtivat Pohjois-Kreikassa, missä niitä uhkaa salametsästys jopa suojelualueilla, vaikka tilanne onkin viime vuosina parantunut käynnissä olevan kansainvälisen EU:n LIFE-rahaston tukeman hankeen työn tuloksena. Pohjolassa keskeinen kiljuhanhen suojelutoimenpide on tunturialueelle levittäytyneen ketun poistopyynti pesimäalueilta. Tästä on Norjasta saatu erittäin lupaavia tuloksia.

Oulun seudun havaintosarja kevätmuutolla levähtävien kiljuhanhien määristä on maailman pisin katkeamaton aikasarja lajin kannan kehityksestä. WWF:n kiljuhanhityöryhmä aloitti tarkkailun vuonna 1985, ja nykyisin työ toteutetaan WWF:n ja Metsähallituksen yhteistyönä, ympäristöministeriön tukemana.

Lisätietoja:
Juha Markkola, WWF:n kiljuhanhityöryhmä, 0400 155939
Petteri Tolvanen, WWF:n ohjelmapäällikkö, 0400 168939, petteri.tolvanen@wwf.fi