Suomi sijoittuu ilmastopolitiikan vertailussa häntäpäähän

Tänään julkaistavan raportin mukaan EU-maat tekevät tällä hetkellä vain kolmanneksen siitä, mitä ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta välttämättömien päästövähennysten toteuttaminen (vähentäminen 80-95 %:lla) vuoteen 2050 mennessä edellyttäisi. Suomella on erityisen paljon tekemistä päästövähennysten aikaansaamiseksi, sillä Suomi sijoittuu EU-maiden ilmastopolitiikan vertailuraportissa Puolan, Romanian ja Bulgarian joukkoon. Nämä tiedot ilmenevät tänään julkaistavasta WWF:n ja Ecofys:n seurantaraportista.

Climate Policy Tracker for the European Union –raportti ja nettisivu tarjoavat ensimmäisen kerran ajantasaisen kuvan siitä, miten kasvihuonekaasupäästöjä rajoitetaan ilmastopoliittisin toimin EU:n alueella. Analyysi on jäsenmaa- ja sektorikohtainen.

Raportti paljastaa, että EU-maiden ilmastopolitiikan kunnianhimon tasoissa ja parhaissa käytännöissä päästöjen vähentämiseksi on suuria eroja, ja että maiden politiikan yleisarvosana on heikko. Ilmastopolitiikan seurantatyökalu näyttää miten ja miksi EU ei ole oikealla polulla päästäkseen tavoitteisiinsa.

“Kokonaisuutena arvosanat ovat alhaisia. Uusiutuvan energian tuet ovat laajimmin käytössä Euroopassa, ja uusiutuvan energian alalla näkyy eniten edistystä, kun taas energiatehokkuus, liikenne ja teollisuus laahaavat perässä,” toteaa Niklas Höhne, Ecofys:n energia- ja ilmastopolitiikan johtaja.

Analyysin tulokset ovat toisaalta myös rohkaisevia: jos jäsenmaat seuraavat jokaisella sektorilla ja politiikka-alueella korkeimman arvosanan saavan jäsenmaan esimerkkiä, ne voivat saavuttaa jopa 2/3 tarvittavasta toiminnasta, jolloin taso olisi kaksinkertainen verrattuna tämän hetken keskiarvoon. Ohjauskeinoja on olemassa, mutta niitä ei ole otettu käyttöön kaikkialla.

“Vuoteen 2050 mennessä tarvittavat päästövähennykset tulee toteuttaa kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Jäsenmaiden tulee tarkastella ilmastopolitiikkansa ohjauskeinovalikoimia ja tarttua heikkouksiin. Maiden tulee myös sitoutua parantamaan EU-tason ohjauskeinojen toimeenpanoa, sillä politiikan mahdollisista tuloksista 40 % syntyy EU:n lainsäädännön pohjalta,” sanoo Jason Anderson, WWF:n Euroopan politiikkatoimiston ilmasto- ja energiapolitiikan päällikkö.

”Jokainen maa ja EU kokonaisuutena tarvitsee 2050 mennessä saavutettavaan hiilineutraaliuteen tähtäävän lainsäädännön, muuten olemme tuuliajolla. Nyt näemme myös selvästi, että 2020 vuoden tavoitteen saavuttaminen tarvitsee lisäpotkua ja että 20 %:n päästövähennystavoite ei ole riittävä – se ei tee mahdolliseksi vähähiilisen yhteiskunnan saavuttamista 2050 mennessä,” summaa Anderson.

Suomella paljon parannettavaa

Suomella on analyysin perusteella vielä paljon parannettavaa ilmastopolitiikassaan, jotta vähähiilinen talous toteutuisi vuoteen 2050 mennessä. Suomi pärjää vertailussa huonosti kautta linjan.

Raportin mukaan Suomessa tarvitaan erityisesti liikennesektorilla tehokkaampia ohjauskeinoja. Suomen tulisi myös tehokkaammin kannustaa uusiutuvien energialähteiden lisäämiseen ja turpeen syöttötariffi tulisi poistaa haitallisena tukitoimena. Suomen satsaukset ydinvoimaan ovat haitallisia ydinvoimaan liittyvien riskien takia, ja heikentävät edellytyksiä kehittää uusiutuvan energian tuotantoa, energiatehokkuutta ja energiansäästöä.

”Suomella on mahdollisuus parantaa sijoitustaan, mikäli seuraava hallitus ottaa ilmastopolitiikan vakavasti. Esimerkiksi ilmastopoliittinen tulevaisuusselonteko saa tässä raportissa osittaista tunnustusta. Se on kattava ja hyödyllinen perusta, mutta konkreettiset sitoumukset siinä esitettyjen päästövähennysten toteuttamiseksi puuttuvat vielä”, sanoo WWF Suomen Ekologinen jalanjälki -ohjelman päällikkö Jussi Nikula.

Ison-Britannian esimerkin lailla Suomen ilmastopolitiikka tehostuisi säätämällä kunnianhimoinen ja sitova ilmastolaki, joka ohjaisi ilmastopolitiikkaa kokonaisuutena. Lisäksi energian säästäminen tulisi nostaa etusijalle.

”Energiatehokkuustavoitetta tulisi tiukentaa esimerkiksi velvoittamalla teollisuutta itsensä takaisin maksaviin energiatehokkuusinvestointeihin. Liikennetarvetta tulisi vähentää kehittämällä liikenne- ja maankäytön suunnittelua edelleen sekä ottamalla käyttöön konkreettisia liikennettä vähentäviä toimenpiteitä kuten ruuhkamaksuja”, Nikula jatkaa.

Ilmastopolitiikan seurantatyökalu Euroopan unionille on koottu käyttäen julkisesti saatavilla olevaa informaatiota, Työkalu löytyy osoitteesta www.climatepolicytracker.eu.

Koko raportti englanniksi (pdf-tiedosto)
Tiivistelmä englanniksi (pdf-tiedosto)

Lisätietoja:
Ohjelmapäällikkö Jussi Nikula, WWF Suomi, 040 595 9002 etunimi.sukunimi@wwf.fi
Ilmastovastaava Salka Orivuori, WWF Suomi, 040180 9497, etunimi.sukunimi@wwf.fi

For further information:
Jason Anderson, Head of Climate and Energy Policy, WWF European Policy Office, Mob. +32 (0)474 837 603, email: janderson@wwfepo.org
Alexandra Bennett, Communication Director, WWF European Policy Office, Tel. +32 (0)2 740 0925, Mob. +32 (0)477 393 400, email: abennett@wwfepo.org
Niklas Höhne, DirectorEnergy and Climate Policy, Ecofys, Tel: +49 221 270 70 101, Mob: +49 162 101 34 20, email: n.hoehne@ecofys.com
Robert Coster, Manager Marketing & Communication, Ecofys, Tel:+31 30 6623532, Mob: +31627620649, email:r.coster@ecofys.com

WWF Suomi on osa kansainvälistä WWF-verkostoa, joka työskentelee maailman ainutlaatuisimpien luontokokonaisuuksien ja uhanalaisimpien lajien pelastamiseksi. WWF:n tavoitteena on maapallo, jossa ihmiskunta elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Tavallisten ihmisten lahjoitukset mahdollistavat WWF:n työn. Erilaisia tukitapoja internetissä: www.wwf.fi/tue_toimi.

Ecofys on johtava tieto- ja innovaatioyritys, joka toimii uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja ilmastonmuutoksen alalla. Yritys tekee tutkimusta ja palveluratkaisuja tuotekehityksestä johdon toimeenpanoon. Ecofysin asiakkaita ovat energiayhtiöt, rahoitusinstituutiot ja –yritykset, hallitukset ja paikallisviranomaiset, kansainväliset instituutiot, projektikehittäjät, asunto-osakeyhtiöt, rakennusalan yritykset sekä energian kuluttajat kaikkialla maailmassa.

European Policy Tracker on ilmastopolitiikan seurantatyökalu, joka mittaa kaikkia sektoreita, jotka vaikuttavat ja lisäävät kasvihuonekaasupäästöjä Euroopan unionin alueella, kuten yleistä politiikkaa, sähköntuotantoa, teollisuutta, rakennuksia, liikennettä, maataloutta ja metsätaloutta.