Uutiset | 14/01/2017

Tarina merikotkan pelastamisesta koottu yksiin kansiin

Joonas Fritze

Yksi maamme historian sykähdyttävimmistä luonnonsuojelun menestystarinoista on nyt dokumentoitu tarkasti. Merikotkien puolesta – WWF:n merikotkatyöryhmän vuosikymmenten taival -raportti julkaistiin tänään. Julkaisussa kerrotaan yksityiskohtaisesti, kuinka merikotka onnistuttiin pelastamaan sukupuuton partaalta.

WWF:n merikotkatyöryhmä perustettiin vuonna 1972, jolloin maamme suurimman petolinnun tilanne oli surkea. Kanta oli pienentynyt jatkuvasti 1900-luvun alusta lähtien. Huolimatta 1920-luvulla tapahtuneesta rauhoituksesta merikotkia vainottiin aina 1950-luvulle saakka pesintää häiritsemällä, pesäpuita kaatamalla ja jopa lintuja ampumalla. 1970-luvulla havaittiin, että pesivien lintujen lisääntymiskyky oli alentunut ympäristömyrkkyjen takia, ja esimerkiksi vuonna 1975 kuoriutui ainoastaan neljä poikasta. Laji oli säilynyt vain Itämeren saariston syrjäisimmissä ja luoksepääsemättömimmissä ikimetsissä.

WWF:n merikotkatyöryhmä, joka koostui asiantuntijoista ja innokkaista lintuharrastajista, alkoi tehdä valistustyötä ja suojella pesäpaikkoja yhdessä maanomistajien ja viranomaisten kanssa. Kenties tärkein yksittäinen toimi merikotkan pelastamisessa on ollut työryhmän aloittama talviruokinta, jonka avulla kotkille tarjottiin myrkytöntä ravintoa.

Hiljalleen kanta elpyi. Nykyään poikasia syntyy vuosittain 400–470, ja merikotka on levittäytymässä myös sisämaahan.

”Luonnonsuojelussa tarvitaan uskoa siihen, että mahdottomalta tuntuvat asiat voivat toteutua. Merikotkan pelastaminen sukupuuton partaalta on tällainen liki uskomaton menestystarina”, WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen sanoo.

Vuosikymmenten varrella merikotkan suojelutyöhön on osallistunut satoja vapaaehtoisia.

”Työryhmän jäsenet ovat tehneet yli 40 vuoden ajan pyyteettä töitä uljaan petolinnun pelastamiseksi. Osa työryhmän jäsenistä on yhä samoja, osa vaihtunut ja uusia tullut remmiin, mutta into ja palo luonnonsuojeluun ovat pysyneet koko ajan samalla korkealla tasolla. Työryhmällä on ollut aina tarjota myös konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia ratkaisuja”, Luukkonen sanoo.

”On todella upeaa nähdä työ nyt dokumentoituna yksissä kansissa. Raportissa olevien tarinoiden, asiatekstien ja kuvien kautta välittyy elävä kuva siitä, mistä työryhmän työssä on ollut kysymys”, WWF:n merikotkatyöryhmän puheenjohtaja Toni Laaksonen sanoo.

Työryhmän työ on järjestetty alusta alkaen alueelliselta pohjalta. Kullakin alueella on oma työryhmänsä, jota johtaa aluevastaava. Nykyään aluetyöryhmiä on Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Merenkurkussa, Uudellamaalla ja Pohjois-Suomessa.

Nykyään merikotkan suojelussa haasteena ovat muun muassa tuulivoiman ja merikotkien yhteentörmäykset. WWF on muun muassa tehnyt aiheesta selvityksiä ja tutkinut merikotkien liikkeitä satelliittilähettimillä, joilla riskejä voidaan kartoittaa. WWF on myös rahoittanut Turun yliopiston tutkimusryhmää, joka selvittää, mistä merikotkien elimistöön päätyneet suuret lyijymäärät ovat peräisin ja mitä muita haitta-aineita kotkat saavat ravinnostaan.

Lisätietoja:
suojelujohtaja Jari Luukkonen, WWF Suomi, 040 585 0020, jari.luukkonen@wwf.fi
puheenjohtaja, Toni Laaksonen, WWF:n merikotkatyöryhmä, 050 528 8117, toni.laaksonen@utu.fi
raportin päätoimittaja, Ismo Nuuja, merikotkatyöryhmä, 0400 876 469, ismo.nuuja@tummunki.fi

Raportti: https://wwf.fi/mediabank/9316.pdf

Merikotkatyöryhmä kiittää Suomen Luonnonsuojelun Säätiötä julkaisun toimittamisen tukemisesta.

Sinua saattaa kiinnostaa

Uutiset 30/09/2022

Merikotka pe­las­tet­tiin su­ku­puu­tol­ta Suomessa: “Täällä on kolme poikasta!” 

Merikotkien tilanne oli vuonna 1972 lohduton: kanta oli pienentynyt jatkuvasti 1900-luvun alusta lähtien. Lisäksi havaittiin, että pesivien lintujen lisääntymiskyky oli alentunut ympäristömyrkkyjen takia. WWF:n merikotkatyöryhmä aloitti pesäpaikkojen suojelun ja talviruokinnan merikotkien turvaksi, ja työ kantoi hedelmää pelastaen lajin lopulta sukupuutolta Suomessa.
Lue lisää
Uutiset 15/04/2024

Sai­maan­nor­pan suojelun kannalta tärkeä verk­ko­ka­las­tus­ra­joi­tus astuu tänään voimaan – “Nor­pa­nys­tä­vä jättää verkot kuivalle maalle ympäri vuoden”

Verkkokalastus on kielletty Saimaan norppa-alueilla kesäkuun loppuun saakka, mutta verkot ovat saimaannorpalle vaarallisia ympäri vuoden. Norpanystävä kalastaa norppaturvallisilla pyydyksillä.
Lue lisää
Uutiset 27/12/2023

Uteliaat naa­lin­poi­ka­set, ko­ti­kon­nuil­leen palannut järvilohi ja pinnan alla lymyilevä kaskelotti – kokosimme 10 vaikuttavaa luontokuvaa vuodelta 2023

WWF:n arkisto täydentyy joka vuosi valokuvilla luonnosta ja sen suojelusta ympäri maailmaa. Kokosimme vuodelta 2023 kymmenen vaikuttavaa otosta, jotka muistuttavat arvokkaasta luonnonsuojelutyöstä ja monimuotoisen luonnon arvosta.
Lue lisää