Merikilpikonna © Jürgen Freund / WWF
Julkaistu

Tuhansia merikilpikonnia kuolee turhaan

Joka vuosi arviolta kymmeniä tuhansia uhanalaisia merikilpikonnia kuolee EU-maihin tuotavien katkarapujen pyynnin takia. WWF vetoaa EU-maiden hallituksiin ja kuluttajiin, jotta katkaravun kalastus saadaan kestävälle tasolle.

Tänään Maailman merikilpikonnien päivänä Ranskan Guayanan kalastuskomitea (French Guiana Fishers Comittee) julkaisi raportin, joka paljastaa surullista tietoa merikilpikonnien tilasta. Mahdollisesti jopa kymmeniä tuhansia merikilpikonnia kuolee laahusnuotalla pyydettyjen katkarapujen sivusaaliina. Nämä katkaravut tuodaan EU:n markkinoille. WWF vetoaa EU:n jäsenmaiden hallituksiin ja kuluttajiin, jotta katkaravun kalastus saadaan kestävälle tasolle.

”Vuosittain arviolta 29 000 merikilpikonnaa kuolee EU:n alueelle tuotavan katkaravun pyynnin seurauksena. EU voisi estää tämän vaatimalla tiukempaa tuontikontrollia ja näin vaikuttaa siihen, että kaikki tropiikin katkarapukalastajat käyttäisivät laitteita, jotka estävät kilpikonnien tarttumisen pyydyksiin”, sanoo WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen.

Niin kutsutut TED-laitteet (turtle excluder device) estävät kilpikonnia jäämästä kiinni kalastusvälineisiin. Monet katkarapuja tuottavat maat vaativat TED-laitteita laissaan, mutta lain täytäntöönpano puuttuu. EU voi edistää lain täytäntöönpanoa hyväksymällä markkinoilleen vain TED-laitteita käyttävien kalastajien katkarapuja. Myös kuluttajat voivat vaikuttaa ostamalla vain kestävästi pyydettyä katkarapua, jolloin paine ottaa käyttöön kilpikonnia verkosta vapauttavia laitteita kasvaa.

”Kuluttajan apuna on WWF:n Kalaopas, joka suosittelee ostamaan MSC- ja ASC-sertifioituja katkarapuja”, Luukkonen vinkkaa.

Apuvälineestä hyötyvät kilpikonnat ja kalastajat

TED-laitteiden on huomattu estävän myös katkarapuja murskaantumasta verkkoihin, mikä lisää kalastamisen kannattavuutta. Raportin mukaan TED-laite voi vähentää jopa 97 prosentilla kilpikonnien kuolemia.

”Laitteet ovat eduksi kaikille. Ne suojelevat merien uhanalaisia lajeja ja hyödyttävät myös kalastajia. Kaupallinen katkaravun pyynti on merikilpikonnien suurin uhka, mutta siihen on yksinkertainen ratkaisu. Nyt tarvitaan viranomaisilta, kalastajilta, kauppiailta ja kuluttajilta tahtoa ja sitoutumista toimiin, joilla merikilpikonnia voidaan suojella”, Luukkonen sanoo.

Merikilpikonna Gustavo Ybarra / WWF
© Gustavo Ybarra / WWF

Merikilpikonnat ovat tärkeä osa merien ekosysteemiä: ne pitävät yllä esimerkiksi meriheinän ja korallien elinvoimaa. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan kalastuksen sivusaaliiksi jääminen on merikilpikonnien selkeästi suurin uhka maailmanlaajuisesti. Kaikki seitsemän nykyistä merikilpikonnalajia ovat uhanalaisia.

Maat, jotka tuovat katkarapuja Eurooppaan ja joissa troolataan ilman TED-laitteita, ovat Bangladesh, Intia, Indonesia, Madagaskar, Thaimaa ja Vietnam.

Lisätietoja:

Suojelujohtaja Jari Luukkonen, WWF Suomi, p. 040 585 0020, jari.luukkonen@wwf.fi 

Wild-caught tropical shrimp imports into the EU & associated impacts on marine turtle populations: the need for EU import restrictions -raportti kokonaisuudessaan (englanniksi): https://wwf.fi/mediabank/9916.pdf

WWF:n Kalaopas: wwf.fi/kalaopas