Tuore WWF-raportti kartoittaa Itämeren uhkakuvia
Itämeren tulevaisuutta ohjaavat monet sellaiset tekijät, joiden vaikutuksista meren tilaan voidaan olla melko varmoja. Laajassa yhteistyössä tehty uusi raportti ottaa huomioon myös joukon epävarmoja ja vaikeammin ennustettavia tekijöitä, kuten sen, miten Itämeren alueen valtioiden luonnonvarojen käyttö kehittyy.
WWF:n Itämeriverkoston tuore raportti esittelee erilaisia arvioita siitä, millainen Itämeren tila on vuonna 2030. Raportti listaa neljä mahdollista skenaariota eli ennustetta, joissa esitellään yhdistelmä mahdollisia tapahtumia ja niiden arvioitu yhteisvaikutus Itämereen ja sen rantavaltioihin.
Raportin skenaariot perustuvat sekä varmoihin että epävarmoihin kehityssuuntiin. Varmana pidetään esimerkiksi sitä, että meriliikenne Itämerellä lisääntyy entisestään. Epävarmaksi tekijäksi on laskettu esimerkiksi lisääntyvän meriliikenteen mahdollisesti aiheuttamat onnettomuusriskit.
Erityisen tärkeään asemaan raportti nostaa Itämeren alueen asukkaiden ekologisen jalanjäljen ja merialueiden yhdennetyn hallinnon, joiden katsotaan olevan avainasemassa Itämeren kehityssuunnan kannalta.
Raportin hälyttävimmässä skenaariossa alueen asukkaiden ekologinen jalanjälki on suuri, ja Itämereen ja sen luonnonvaroihin kohdistuu entistä suurempi paine.
”Tässä ennusteessa Itämeren alueelta myös puuttuu yhtenäinen merialueiden hallintojärjestelmä, ja ympäristönsuojelu jää lyhytnäköisen taloudellisen kasvun jalkoihin. Ympäristöongelmat eivät ole vaikuttaneet ihmisten kulutustottumuksiin, ja eri sektoreiden kilpajuoksu lopullisten resurssien käytöstä johtaa raskaasti lisääntyneeseen infrastruktuurin, merenpohjan ruoppaukseen, rehevöitymiseen, ylikalastukseen ja maatalouden teollistumiseen. Ympäristökriiseihin reagoidaan vain paloja sammuttamalla”, kuvailee raporttia pohjustaneessa prosessissa mukana ollut WWF Suomen meriasiantuntija Vanessa Ryan.
Raportin johtopäätös on kuitenkin toiveikas.
”Paras tapa ennustaa tulevaisuutta on osallistumalla sen luomiseen. Raportissa todetaan monin eri tavoin, että nyt tehtävillä valinnoilla on merkittävä vaikutus siihen, mitä parinkymmenen seuraavan vuoden aikana tapahtuu”, Ryan toteaa.
Viime viikolla Tukholman Itämerifestivaalilla julkaistu Counter Currents -raportti on lopputulos vuoden mittaisesta prosessista, jossa oli mukana laaja kirjo osallistujia Itämeren valtioista. Prosessin tärkein tapahtuma oli maaliskuussa pidetty työpaja, jonka 50 osallistujaa tunnistivat tärkeimmät meren tulevaisuuteen vaikuttavat kehityssuunnat ja epävarmuudet.
Vanessa Ryan pitää merkittävänä sitä, että työhön osallistui suuri joukko ihmisiä hyvin erilaisista taustoista, muun muassa yrityksistä, yliopistoista ja järjestöistä.
”Osallistujien näkökulmat Itämeren tulevaisuuteen ja siihen kohdistuviin uhkakuviin olivat keskenään hyvinkin erilaiset, ja prosessi toi vahvasti esille yhteistyön tärkeyden. Esimerkiksi teollisuuden alan yrittäjän on vaikea ymmärtää kalastajan näkökulmaa ennen kuin istuu tämän kanssa yhteisen pöydän ääreen pohtimaan Itämeren tulevaa käyttöä ja suojelun tarvetta.”
Counter Currents -prosessia johti konsulttiyritys Kairos Future ja se sai rahoituksen Trygg Hansa/RSA:lta.
Tutustu WWF:n Counter Currents -raporttiin.
Lisätietoja:
Meriasiantuntija Vanessa Ryan, WWF Suomi, 040 763 0000