Metsänomistajille tarjotaan edelleen pääasiassa avohakkuita – satojen lajien ahdinko uhkaa pahentua
Avohakkuisiin perustuva metsätalous on syynä satojen lajien uhanalaistumiseen. Vaikka avohakkuiden haitat tunnetaan, ne ovat edelleen vallitseva käytäntö suomalaisessa metsänhoidossa. WWF:n tänään julkaisemasta tutkimuksesta selviää, ettei metsänomistajille kerrota riittävästi vaihtoehdoista avohakkuille. Esimerkiksi metsän jatkuva kasvatus olisi luonnon kannalta parempi tapa hoitaa metsiä.
Suomessa avohakataan vuosittain yli 140 000 hehtaaria metsiä. Seuraukset ovat karut: Metsissämme elää 833 uhanalaista lajia. Avohakkuut ja hakkuisiin liittyvät metsänhoidon toimenpiteet ovat suurin syy lajien ahdinkoon.
”Suomessa on yli puoli miljoonaa yksityistä metsänomistajaa, jotka voisivat auttaa uhanalaisia lajeja omissa metsissään. Ongelma kuitenkin on, etteivät monet heistä tunne vaihtoehtojaan. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että metsäalan ammattilaiset kertovat metsänomistajille monipuolisesti metsänhoidon ja suojelun vaihtoehdoista”, WWF:n johtava metsäasiantuntija Panu Kunttu sanoo.
WWF tilasi huhtikuussa Kantar TNS:ltä tutkimuksen, jossa kartoitettiin, minkälaista neuvontaa metsänomistajat kokevat saaneensa metsäalan ammattilaisilta. Metsäalan ammattilaisilla tarkoitetaan tässä yhteydessä esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksiä, Metsäkeskusta, metsäteollisuusyrityksiä ja metsäpalveluyrityksiä. Kyselyyn vastasi 624 metsänomistajaa.
Tutkimuksessa selvisi, että metsäneuvontaa tarjoava ammattilainen ei ollut kysynyt lähes puolelta (47 %) vastanneista, minkälaisia tavoitteita ja päämääriä heillä on metsiensä suhteen.
”Metsänomistajalta pitäisi kysyä ensimmäiseksi, mitä hän omassa metsässään arvostaa. Jos metsänomistaja haluaa turvata luontoa ja säilyttää virkistäytymismahdollisuuksia, palvelun pitää olla sen mukaista”, Kunttu sanoo.
Metsäalan ammattilaisten tarjoama neuvonta on WWF:n teettämän tutkimuksen mukaan edelleen yksipuolista. Esimerkiksi metsän jatkuvaa kasvatusta, eli metsänhoitoa ilman avohakkuita, oli esitelty ainoastaan kolmasosalle (32 %) metsänomistajista. WWF selvitti samaa asiaa kaksi vuotta sitten. Jatkuvan kasvatuksen neuvontaa saaneiden osuus ei ole kasvanut (33 % vuonna 2017).
”Metsäsektori vannoo toistuvasti vapaaehtoisten keinojen nimiin suojelussa ja metsänkäsittelyn kehittämisessä. Mutta vapaaehtoisuus ei voi toimia, jos metsänomistaja ei ole tietoinen vaihtoehdoistaan”, Kunttu sanoo.
”Metsäneuvonnan on kiireesti uudistuttava ja monipuolistuttava, sillä se vaikuttaa suuresti siihen, miten Suomen yksityismetsiä käsitellään. Metsäluonnon tila on hyvin huolestuttava ja uhanalaisuuskehitys jatkuu, joten jatkuvaa kasvatusta ja muita luontoarvoja säilyttäviä toimia on pidettävä vahvasti esillä neuvonnassa.”
Tutkimuksen virhemarginaali on 3,9 prosenttiyksikköä.
Metsänomistaja, vaihda jatkuvaan kasvatukseen!
Voit hoitaa metsääsi ilman avohakkuita ja saada samalla tuottoa.
Metsänomistaja, vaihda jatkuvaan kasvatukseen!
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.