Uusi WWF:n laskenta paljastaa: Mekong-joen delfiineitä jäljellä enää 85

Erittäin uhanalaiset Kaakkois-Aasiassa Mekong-joella elävät delfiinit ovat lähellä sukupuuttoa. Delfiineitä on WWF:n uuden laskennan mukaan jäljellä enää 85 yksilöä. Tutkijoiden mukaan vain pieni osa makeanveden alueella elävistä delfiininpoikasista selviää aikuisiksi. Joen saastuminen on tutkijoiden mukaan yksi suurimmista syistä koko ajan pienenevään delfiinikantaan.

WWF:n tutkijoiden mukaan delfiinikanta ei ole kasvanut lainkaan viime vuosien aikana. Uusi tutkimus perustuu valokuvatunnistukseen, sillä jokaisen yksilön selkäevät ovat erilaiset.

”Olemme pystyneet tunnistamaan suurimman osan delfiineistä entistä paremman tietotekniikan ja järjestelmien avulla”, sanoo WWF:n kansainvälisen makeanveden ohjelman päällikkö, tohtori Li Lifeng.

Delfiinien määrä on uusien tutkimustulosten mukaan kasvanut muutamalla yksilöllä viime mittauksesta. Tämä johtuu kuitenkin siitä, että uuteen tutkimukseen on saatu parempien tunnistusohjelmien ansiosta mukaan nyt myös sellaisia yksilöitä, joita ei ole voitu aiemmin tunnistaa.

Näitä delfiineitä elää koko maailmassa ainoastaan Mekong-joella, 190 kilometrin pituisella alueella Kambodzhan ja Laosin rajaseudulla. Delfiininpoikasten kuolemien syitä on vaikeaa selvittää tarkasti, mutta yhtenä suurimpana syynä kuolemiin tutkijat pitävät joen saastunutta vettä.

”Vain muutamat poikasista selviävät aikuisiksi. Kun vanhat yksilöt kuolevat, niiden tilalle ei kasva uutta sukupolvea, näin delfiinikantaa vähenee nopeasti”, Li sanoo.

Kaikkia Mekong-joen vesivoimahankkeita lykättävä

WWF pyrkii laajamittaisella suojelutoiminnalla Mekongin alueella luomaan ehjää suojeluverkostoa valtioiden suojeluviranomaisten kanssa.

”On erittäin valitettavaa, että delfiinien populaatiot ovat näin kriittisessä tilassa. Niiden elvyttäminen vaatii nyt ripeää toimintaa. Suomen valtio tukee Mekong-joen komissiota, joka käsittelee muun muassa alueen vesivoimarakentamista. WWF ja Suomen valtio ovat samaa mieltä siitä, että alueen vesivoimahankkeita tulisi lykätä kymmenellä vuodella, jotta ympäristövaikutukset saadaan perinpohjaisesti selvitettyä”, sanoo WWF Suomen Kansainvälisen Kehityksen ohjelmapäällikkö Sami Tornikoski.

Lisätiedot: Kansainvälisen Kehityksen ohjelmapäällikkö Sami Tornikoski, WWF Suomi (asemapaikka Zansibarilla), puh. +255 778 937 656