Julkaistu

Uusi kansainvälinen EU Life -hanke tehostaa Pohjolan kiljuhanhien suojelua

Euroopan komissio on hyväksynyt rahoitettavaksi WWF Suomen vetämän Luonnon Life -hankkeen "Conservation of Anser erythropus on European migration route" (kiljuhanhen suojelu Euroopan muuttoreitillä). Hankkeen tavoitteena on tehostaa Pohjoismaissa äärimmäisen uhanalaisen kiljuhanhen (Anser erythropus) suojelua.

Hanke keskittyy Pohjolan kiljuhanhikannalle erityisen tärkeälle Euroopan muuttoreitille, joka ulottuu Tunturi-Lapin pesimäalueilta Viron ja Unkarin muuttolevähdysalueiden kautta talvehtimispaikoille Koillis-Kreikan kosteikoille. Arviolta yli puolet Pohjolan kiljuhanhikannasta käyttää tätä muuttoreittiä, ja muuttoreitin kannan arvioidaan olevan edelleen hiljalleen pienenemässä. Pohjolan kiljuhanhikannan kooksi arvioidaan vain 20–30 pesivää paria, joten suojelutoimilla on todella kiire. Tärkein uhkatekijä kiljuhanhelle on metsästyksen aiheuttama kuolleisuus muuttomatkojen aikana. Suomessa kiljuhanhen pesintä varmistettiin viimeksi 10 vuotta sitten.

Käynnistyvä Life-hanke pyrkii monin keinoin torjumaan kiljuhanhia uhkaavia tekijöitä ja siten pysäyttämään Pohjolan kiljuhanhikannan pienenemisen. Hankkeen toimenpiteitä ovat muun muassa Pohjolan kiljuhanhien seuranta satelliitti- ja radiolähettimillä tuntemattomien pesimä-, muuttolevähdys- ja talvehtimisalueiden löytämiseksi, kiljuhanhikannan seuranta tärkeimmillä tunnetuilla muuttolevähdys- ja talvehtimispaikoilla Norjassa, Suomessa, Virossa, Unkarissa ja Kreikassa sekä kiljuhanhen kansallisten suojelusuunnitelmien laatiminen Suomessa, Norjassa ja Virossa.

Viron Matsalussa ja Unkarin Hortobágyn alueella toteutetaan hoitotoimia, joilla ennallistetaan ja ylläpidetään turvallisia kiljuhanhien lepäily- ja ruokailualueita. Virossa, Unkarissa ja Kreikassa toteutetaan metsästäjille ja maanviljelijöille suunnattuja valistuskampanjoita, joiden tavoitteena on kiljuhanhen suojelun tehostaminen lisäämällä tietoa lajin tunnistamisesta ja uhanalaisuudesta sekä kouluttamalla maanviljelijöitä käyttämään erityisympäristötukia, jotka hyödyttävät sekä kiljuhanhia että viljelijöitä itseään.

Hanke käynnistyi jo ennen virallista rahoituspäätöstä osapuolten omalla riskillä huhtikuussa 2005 ja jatkuu aktiivisten toimenpiteiden osalta vuoden 2008 loppuun asti. WWF Suomen lisäksi mukana hanketta toteuttamassa ovat Suomesta Metsähallitus, BirdLife Suomi ja Suomen ympäristökeskus, Norjasta Direktoratet for naturforvaltning ja BirdLife Norja, Virosta Matsalun kansallispuisto, Unkarista Hortobágyn kansallispuisto ja Kreikasta paikallinen BirdLife-järjestö. Osarahoittajina ovat mukana myös Suomen ja Viron ympäristöministeriöt. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 1,1 miljoonaa euroa, josta EU:n tukea on noin 750 000 euroa.

Lisätietoa:

Suojelujohtaja Jari Luukkonen, WWF, puh. (09) 7740 1045
Hankkeen koordinaattori Petteri Tolvanen, WWF, puh. (09) 7740 1053