Mediatiedotteet | 19/05/2011

Uusi nettisovellus havainnollistaa ekologisen jalanjäljen suuruutta tropiikissa

Kaisa Räsänen

Oletko koskaan miettinyt, miten suuri pinta-ala esimerkiksi syömiesi banaanien tuottamiseen tarvitaan? Entäpä juomasi kahvin tai kuluttamasi palmuöljyn? WWF Suomi julkisti tänään raportin, joka kertoo suomalaisten ekologisesta jalanjäljestä sademetsissä. Raporttia havainnollistaa karttasovellus, joka näyttää trooppisen jalanjäljen suuruuden Suomen kartalla.

Lukuisten arkisten tuotteiden taival alkaa sademetsien reunoilta. Suomalaisten ekologinen jalanjälki sademetsissä -raportin ja verkkosovelluksen avulla WWF Suomi haluaa kiinnittää huomiota elintarviketeollisuuden vastuuseen trooppisten sademetsien säilymisessä.

”Haluamme herätellä ihmisiä ajattelemaan, että käyttämämme tuotteet saavat alkunsa jossakin. Sademetsäalueelta tulevat tuotteet ovat meille jokapäiväisiä, mutta harvoin tulemme ajatelleeksi, että suomalaisen lihan kulutuksemme jättää jälkensä esimerkiksi herkkiin sademetsiin”, sanoo WWF:n ohjelmavastaava Sampsa Kiianmaa.

Nettisovellukseen kirjoitetaan oma asuinpaikka, jonka jälkeen vastataan neljään kysymykseen banaanin, kahvin, palmuöljyn ja lihan kulutuksesta. Tämän jälkeen kartalla näkyy, kuinka suuri pinta-ala suomalaisten kulutusta varten tarvitaan etelän tuotantoalueilla. ”Ekologisen jalanjäljen näkeminen omalla tutulla asuinalueella tuo tuotannon vaikutukset lähemmäs omaa elämää. Tämä helpottaa kaukana tapahtuvien vaikutusten konkretisoimisessa.” Havainnollistavina lukuina ovat suomalaisten yhteenlaskettu banaanin, kahvin, palmuöljyn sekä broilerin- ja sianlihan vuosikulutukset ja niistä lasketut ekologiset jalanjäljet. *)

Raportti ja sovellus antavat myös neuvoja siihen, miten sekä yksityiset kuluttajat että yritykset ja päättäjät voisivat pienentää suomalaisten ekologista jalanjälkeä sademetsissä.

Vastuullisen palmuöljyn käyttö jälleen puntarissa

WWF pisteytti vuonna 2009 ensimmäistä kertaa 59 merkittävimmän eurooppalaisen palmuöljyä käyttävän yrityksen vastuullisuuden. Pisteytys tehdään jälleen tänä vuonna, joten nyt yritysten on hyvä aika siirtyä käyttämään vastuullisesti tuotettua palmuöljyä.

”Pisteytyksessä on jälleen mukana myös suomalaisia elintarvikeyrityksiä. Pisteytyksen tarkoituksena on kannustaa ja auttaa yrityksiä vastuullisen raaka-ainehankinnan kehittämisessä.” Palmuöljypisteytys julkaistaan syksyllä 2011.

Lisätietoja:
ohjelmavastaava Sampsa Kiianmaa, WWF Suomi, 050 542 7017

Suomalaisten ekologinen jalanjälki sademetsissä -sovellus:www.wwf.fi/metsavuosi
Suomalaisten ekologinen jalanjälki sademetsissä -raportti:www.wwf.fi/raportit

*) Raportissa käytetyt ekologisen jalanjäljen luvut: palmuöljy 664,1gm2/hlö; broilerinliha 327,8 gm2/hlö; sianliha 450,5 gm2/hlö; kahvi 470,7 gm2/hlö; banaani 22,8 gm2/hlö. Ekologinen jalanjälki ilmoitetaan globaalihehtaareina.

Vuosi 2011 on YK:n kansainvälinen metsävuosi. WWF:n tavoitteena on pysäyttää maailman metsäkato; Suomessa työskentelemme metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Tavallisten ihmisten lahjoitukset mahdollistavat WWF:n työn myös metsien hyväksi. Erilaisia tukitapoja internetissä: www.wwf.fi.

Sinua saattaa kiinnostaa

Uutiset 23/04/2024

WWF:n kysely: 85 prosenttia ihmisistä haluaa kiellon ker­ta­käyt­tö­muo­vi­tuot­teil­le

YK jatkaa tänään neuvotteluja globaalin muovijäteongelman ratkaisemiseksi. WWF vaatii sitovaa muovijätesopimusta, johon kirjataan maailmanlaajuiset kiellot haitallisimmille muoveille, sopimuksen toteuttamisen seurantamekanismi ja tukea matalatuloisille maille.
Lue lisää
Uutiset 24/04/2024

WWF:n Luontoliven suo­sik­ki­lä­he­tys avautui – Kameran edessä köl­löt­te­le­vät itä­me­ren­nor­pat osal­lis­tu­vat tie­tä­mät­tään tut­ki­muk­seen

Itämerennorpat aloittavat taas jokakeväisen karvanvaihdon, jolloin norppien köllöttelyä pääsee seuraamaan WWF:n Luontolivessä. Kameran edessä voi parhaimmillaan nähdä jopa kymmeniä itämerennorppia yhtä aikaa. Turun ammattikorkeakoulu hyödyntää livelähetystä itämerennorppien yksilöntunnistukseen ja kannanarvioon.
Lue lisää
Uutiset 20/03/2024

Selvitys: Suklaabrän­dit eivät ole tehneet riittävästi metsäkadon tor­ju­mi­sek­si – pian se voi näkyä suklaa­pu­la­na Euroopassa

Pääsiäisen aikaan kauppojen hyllyt ovat pullollaan erilaisia suklaatuotteita. Monen herkun taustalta löytyy kuitenkin edelleen metsäkatoa, köyhyyttä ja lapsityövoimaa, selviää tuoreesta suklaan vastuullisuuspisteytyksestä.
Lue lisää