Uusi tutkimustieto osoittaa virheet Suomen uusiutuvan energian strategiassa
Suomen pari vuotta sitten laatima uusiutuvan energian kansallinen toimintasuunnitelma osoittaa heikkoutensa uusimman tutkimustiedon valossa. Tällä hetkellä Suomen uusiutuvan energian politiikka nojaa siihen, että noin 80 prosenttia uusiutuvasta energiasta tuotetaan puulla. Uudet tutkimukset kuitenkin osoittavat, että tämän hetkinen suunnitelma aiheuttaa suuria riskejä metsäluonnolle ja ilmastolle. WWF Suomi on listannut kahdeksan uutta suositusta liittyen Suomen metsien käytön ilmastovaikutuksiin ja sitä ohjaavaan politiikkaan.
”Kansallinen metsä- ilmasto- ja energiapolitiikka tulee päivittää vastaamaan WWF:n tänään julkaisemaan raporttiin koottua uusinta tutkimustietoa. On totta, että puuenergialla on tulevaisuudessa merkittävä rooli Suomen irrottautuessa fossiilisesta energiasta ja ydinvoimasta. Siksi myös sen vastuullisuuteen täytyy kiinnittää erityistä huomiota”, sanoo ohjelmavastaava Sampsa Kiianmaa WWF Suomesta.
Suomen uusiutuvan energian politiikan tulee perustua energiahierarkiaan runsaan puunkäytön sijasta. Tämä tarkoittaa sitä, että energian säästöä sekä tuuli- että aurinkoenergian käyttöä priorisoidaan ja bioenergiainvestoinnit kohdistetaan kasvavasti niihin kohteisiin, joissa sitä ei vielä kyetä korvaamaan materiaalitehokkaammilla energiamuodoilla.
”Ilmastonmuutos on yksi aikamme pahimpia uhkia ja nykyinen talouskriisi kalpenee sen rinnalla. Esimerkiksi arktisen merijään sulaminen ennätyslukemiin on merkki kiihtyvästä ilmastonmuutoksesta. Sen torjunnassa metsillä on erittäin tärkeä rooli. Nyt ei yksinkertaisesti ole aikaa odottaa, ilmastotieteen mukaan päästöjen tulisi lähteä laskuun noin vuonna 2015”, kertoo WWF Suomen ilmastovastaava Hanna-Liisa Kangas.
Suomessa ilmastonmuutoksen hillinnässä metsät ovat avainasemassa. WWF:n suositusten mukaan päästöjä voidaan vähentää metsien hiilinieluja kasvattamalla sekä korvaamalla fossiilisia polttoaineita kestävällä bioenergialla ja energiaintensiivisiä rakennusmateriaaleja puulla. Käytännössä päästöjen hillintä tarkoittaa esimerkiksi kantojen energiakäytön voimakasta rajoittamista, eri-ikäismetsänkasvatukseen kannustamista, pidempiä kiertoaikoja talousmetsissä, FSC-sertifioidun puun osuuden ripeää nostamista, suojelun lisäämistä Etelä-Suomessa ja saha- ja energiatuotteiden suosimista sellun ja paperin sijaan.
Ennen uusien suositusten antamista WWF on käynyt tiiviitä sidosryhmäkeskusteluja metsä- ja energia-alan ammattilaisten kanssa. Keskustelujen tavoitteena on ollut luoda laajempaa ymmärrystä eri toimijoiden välille Suomen metsien roolista ilmastonmuutoksen hillinnässä.
”Keskustelut metsä- ja energia-alan ammattilaisten kanssa ovat olleet erittäin rakentavia. Tuntuu siltä, että ne avasivat kansallisen keskustelun metsien suojelun ja hoidon ilmastovaikutuksista”, Kiianmaa kertoo.
Lisää aiheesta:
Ilmasto elää metsästä -raportti (pdf-tiedosto, 4047 kt)
Lisätietoja:
WWF Suomi, kestävä kulutus ja tuotanto- ohjelmasta vastaava Sampsa Kiianmaa, p. 050 542 7017
WWF Suomi, ilmastovastaava Hanna-Liisa Kangas, p. 045 631 8353