Julkaistu

Uusiutuva energia suuri mahdollisuus Suomen taloudelle ja ilmastonmuutoksen hillitsemiselle

Uusiutuvan energian tuotannon positiiviset vaikutukset muun muassa työpaikkoihin, aluetalouteen, vientituloihin ja sähkön hintaan pitäisi ottaa huomioon, kun puhutaan uusiutuvan energian tukikustannuksista. Nykyisten laskentamallien avulla ei ole mahdollista laskea uusiutuvan energian osuuden lisäämisestä aiheutuvaa todellista kokonaistaloudellista vaikutusta.

Tätä mieltä ovat uusiutuvan energian etujärjestöt Aurinkoteknillinen Yhdistys ry, Puuenergia ry, Biokaasuyhdistys ry, Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, Pellettienergiayhdistys ry, Tuulivoimayhdistys ry sekä WWF. Ne järjestivät tänään 3.6. yhteisen tiedotustilaisuuden uusiutuvan energian tuotantoon liittyvistä taloudellisista mahdollisuuksista.

Suomen tulee osana EU:n uusiutuvan energian tavoitetta nostaa uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Ensi syksynä eduskunnan käsittelyyn tulevan ilmasto- ja energiastrategian yhteydessä tehdään konkreettisia päätöksiä siitä, miten tavoite käytännössä saavutetaan.

Tuoreen Nordic Energy Scenarios –tutkimushankkeen tulosten mukaan EU:n uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tavoitteiden saavuttaminen vähentäisi Pohjoismaiden CO2-päästöjä jopa 40 prosenttia. Energiatehokkuus ja uusiutuva energia ovatkin tärkeimmät keinot vähentää päästöjä vaarallisen ilmastonmuutoksen välttämiseksi niin Suomessa kuin koko maailmassa.

Järjestöt pitävät valitettavana, että EU:n uusiutuvan energian lisäystavoitekoetaan Suomessataloudellisena rasitteena ja vaikeana haasteena. Se pitäisi päinvastoin nähdä mahdollisuutena lisätä työpaikkoja erityisesti alueilla, joissa työllistyminen voi olla muuten hankalaa. Lisäksi uusiutuva energia lisäärahankiertoa maakunnissa sekä lisää Suomen vientituloja nopeasti kasvavilla puhtaan energiateknologian maailmanmarkkinoilla.

”Jos Suomessa satsattaisiin kunnolla energiatehokkuuden ja uusiutuvien energianlähteiden lisäämiseen, lisäisi se Suomen energiaomavaraisuutta merkittävästi. Myös uusiutuvan energiateknologian viennistä koituvat tulot olisivat huomattavat; erimerkiksi tuulivoiman kohdalla kyse on tuhansista vientiteollisuustyöpaikoista. Tämä tulisi ottaa huomioon kansantaloudellisissa laskelmissa”, toteaa tuulivoimayhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jari Ihonen.

”Öljyn ja suoran sähkön korvaaminen lämmityksessä pelleteillä, klapeilla, hakkeella tai maalämmöllä vuoteen 2020 mennessä saisi aikaan 400 miljoonan euron vuosimarkkinat. Kotimaisen energian hyödyntäminen fossiilisten polttoaineiden asemesta kierrättäisi rahat useaan kertaan aluetaloudessa”, kertoo Puuenergia ry:n toiminnanjohtaja Tage Fredriksson.

Järjestöt haluavat korostaa, että uusiutuvan energian lisäys laskee sähkön hintaa pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla eikä nosta sitä, kuten onyleisesti luullaan. Laskelma on tehty pohjoismaisessa Nordic Energy Scenarios–tutkimushankkeessa.

Uusiutuvan energian läpimurto vaatii järeämpiä ohjauskeinoja, kuten syöttötariffeja. Myös satsauksia energiateknologian käyttöön liittyvään neuvontaan ja koulutukseen tarvitaan. Järjestöjen mielestä uusiutuvan energian tukea ei tulisi nähdä pelkkänä kustannuksena, vaan investointina parempaan tulevaisuuteen.

Lisätietoja:
Jari Ihonen, Suomen tuulivoimayhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja, puh. 050 346 0970
Tage Fredriksson, Puuenergia ry:n toiminnanjohtaja, puh. 040 511 2246
Karoliina Auvinen, WWF Suomen ilmasto-ohjelman päällikkö, puh. 050 3305418