Julkaistu

Uusiutuvan energian syöttötariffi luo työpaikkoja ja liiketoimintaa

Suomessa Saksan syöttötariffia on pidetty kehnona ja kalliina mallina. WWF:n tilaama selvitys kuitenkin osoittaa, ettei tälle käsitykselle löydy todellisia perusteita. Saksan syöttötariffi on ollut hyvin kustannustehokas tapa lisätä uusiutuvaa energiaa. Samalla se on poikinut Saksalle merkittävästi työpaikkoja, vientituloja ja päästövähennyksiä.

WWF:n Gaia Consulting Oy:ltä tilaama selvitys menestyksekkäistä ilmastoratkaisuista osoittaa, että Saksan syöttötariffin kansantaloudelliset vaikutukset ovat olleet positiivisia. Vaikka Saksan syöttötariffin suuruus on ollut jopa 5-57 senttiä / kWh, sen kustannukset kuluttajalle ovat olleet alle 1 senttiä / kWh eli alle 4 % sähkön kuluttajahinnasta. Syöttötariffin on arvioitu synnyttäneen Saksaan jopa 70000–80000 uutta työpaikkaa, kun hinnannoususta johtuva ostovoiman heikentyminen on huomioitu. Syöttötariffi on ollut keskeisessä roolissa myös uusiutuvan energian kasvamisessa yli 20 miljardin euron liiketoiminnaksi, ja Saksan tuulivoimateknologiasta yli 70 % menee vientiin. Syöttötariffin ansiosta uusiutuvan energian määrä on kolminkertaistunut vuodesta 2000 lähtien. Näin on saavutettu 44 miljoonan hiilidioksiditonnin suuruiset päästövähennykset, joka vastaa yli puolta Suomen hiilidioksidipäästöistä.

WWF pitää valitettavana, että suomalaisessa ilmastopolitiikassa ei ole tarkasteltu juurikaan ohjauskeinojen positiivisia vaikutuksia työllisyyteen, energiaomavaraisuuteen, innovaatioiden syntyyn, teknologian kehittymiseen, vientiin ja uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Energiantuotantomuotoja vertaillaan Suomessa lähinnä suorien investointikustannusten perusteella, vaikka tämä ei kerro läheskään koko totuutta niiden kokonaistaloudellisista vaikutuksista. Syöttötariffi pitäisi nähdä myös keinona synnyttää työtä ja uutta liiketoimintaa Suomen maaseudulle, eikä pelkkänä kustannuksena päästöjen vähentämiseksi.

WWF:n mukaan uusiutuvan energian syöttötariffi tulisi ulottaa Suomessa biokaasun lisäksi mm. tuulivoimalle, biopolttoaineilla toimiville pienen kokoluokan sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitoksille sekä rakennus- ja maatilakohtaisille uusiutuvan energian tuotantojärjestelmille. Lähivuosina rakennuskohtaiset aurinkopaneelit ja -keräimet, sähköä ja lämpöä tuottavat pellettikattilat, biokaasu-uunit sekä pientuulivoimalat tulevat yleistymään.

”Kansalaisilla tulee olla oikeus tuottaa oma energiansa ja välittää sitä myös myyntiin. Syöttötariffin avulla tulisi taata, ettei sähköverkkoon liittymisestä aiheudu yksittäisille ihmisille tai maatiloille kohtuutonta kustannusta. Ilmastonmuutoksen uhatessa ihmisten vaikutusmahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen on lisättävä”, toteaa WWF:n ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen.

Syöttötariffi on käytössä jo 40 maassa erilaisina sovelluksina. Saksassa on käytössä kiinteä syöttötariffimalli, jossa energiantuottajat saavat tietyn ennalta määritellyn hinnan 20 vuoden ajan. Suomeen voisi sopia parhaiten sellainen tariffijärjestelmä, jossa uusiutuvan energian tukimaksu riippuu sähkömarkkinahinnasta. Tällöin lisähintaa maksettaisiin energiantuottajille silloin, kun sähkön hinta laskee pörssissä keskimäärin tietyn rajan alle.

Lisätietoa:
WWF, ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen, etunimi.sukunimi@wwf.fi, puhelin 050330 5418
WWF, ilmastoasiantuntija Riku Eskelinen, etunimi.sukunimi@wwf.fi, puhelin 050572 7782

Saksan syöttötariffilailla uusiutuva energia nopeaan kasvuun (osa Gaia Consulting Oy:n selvitystä, suomenkielinen tiivistelmä, pdf-tiedosto)

The German feed-in system pushing wind and other renewables to market success (osa Gaia consulting Oy:n selvitystä, englanniksi, pdf-tiedosto)

Lisätietoa toimittajille:

Eri energiantuotantomuotojen kohtelu syöttötariffin piirissä

Tuulivoima
Tuulivoimatuotannon lisäämiseksi syöttötariffi on tehokkain keino. Tuulivoiman syöttötariffi voidaan porrastaa tuotantoalueiden tuuliolosuhteiden mukaisesti. Jos tuen taso määritellään kiinteäksi, tuulivoimalle otollisten paikkojen maan vuokran nousu voi romuttaa syöttötariffin tarjoaman kannustimen tuulivoiman lisärakentamiselle.

Biokaasu
Biokaasun energiakäytön lisäämiselle on Suomessa mittavat mahdollisuudet. Suuri osa potentiaalista on useissa verrattain pienissä maatilayksiköissä. Biokaasun syöttötariffi tulee määritellä niin, että se kykenee turvaamaan biokaasulaitosten toiminnan myös siellä, missä potentiaali ja ympäristöhyödyt ovat suurimmat – maatiloilla. Biokaasutuksella voidaan myös edistää maatalouden päästövähennyksiä, sillä noin 15 % maatilojen päästöistä aiheutuu lannankäsittelystä. Näin voidaan myös vähentää hajuhaittoja ja vesistöjen rehevöitymistä.

Pienimuotoinen lämmön ja sähkön bio-yhteistuotanto
Pienimuotoisten biopolttoaineella toimivien lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitosten rakentamista voidaan huomattavasti vauhdittaa syöttötariffin käyttöönotolla. Jo nyt Suomessa toimii useita pieniä biolämpölaitoksia. Syöttötariffin avulla vastaavat laitokset voisivat tulevaisuudessa toimia myös sähköntuottajina.

Kotitalouksien oma energiantuotanto
Syöttötariffi on tärkeä rakennusten oman energiantuotannon mahdollistamiseksi. Kaikille suomalaisille on annettava mahdollisuus tuottaa sähköä valtakunnan verkkoon kohtuullisin kustannuksin. Saksassa on kotitalouksillekin suunnatun syöttötariffin ansiosta käytössä jo runsaasti yksinkertaisia teknisiä sovelluksia, joilla kotitaloudet voivat syöttää tuottamansa ylijäämäenergian takaisin sähköverkkoon ja saada siitä tuloja. Passiivienergiarakentamisen sekä bio-, aurinko- ja geotermisen energian sekä pientuulivoiman avulla suomalaiset voisivat jo nyt rakentaa asuin- ja toimitilarakennuksia, jotka tuottavat enemmän energiaa kuin kuluttavat.