Uutta tietoa saimaannorpan talvielämästä – kuutin unisukellusta kuvattu ensimmäistä kertaa

Saimaannorpan pesimäaikaista käyttäytymistä seurattiin huhtikuussa Saimaan Haukivedellä vedenalaiskameroilla ja -hydrofonilla. Viidettä vuotta käynnissä oleva vedenalaisseuranta tuotti tänä vuonna uutta tietoa norpan unisukelluksesta. On tiedetty, että norpat nukkuvat sukelluksissa, mutta nyt ilmiö pystyttiin todentamaan ensimmäistä kertaa vedenalaisten kameroiden välityksellä. Havaittiin, että kuutti nukkuu hengitysavannon kohdalla ja painuu aika ajoin hitaasti pohjaan unensa aikana. Unessa ollessaan se nousee säännöllisin väliajoin pintaan hengittämään.

Sukellusrytmiikkaa on tutkittu aiemmin aikuisilla norpilla radiolähettimien avulla. Näiden tutkimuksien mukaan aikuisen unisukellus kestää keskimäärin 12 minuuttia. Unisukellukset esiintyvät sarjoina norpan käydessä välillä pinnassa hengittämässä, ja siten leposukellusten sarja voi kestää useita tunteja. Nyt saadun kuva-aineiston perusteella kuutin unisukellussarjan kesto näyttää vaihtelevan muutamista minuuteista lähes tuntiin.

Aikuisen norpan vedenalaisesta ääntelystä tiedetään hyvin vähän. Norppaemon rummutusmaista äänisarjaa saatiin nauhoitettua nyt toista kertaa. Ainoa aikaisempi havainto tällaisesta ääntelystä on tutkimusryhmän taltiointi vuodelta 2004. Ääntely liittyy kuutin ja emon tai muiden aikuisten hylkeiden väliseen kommunikointiin. Vastaavantyyppinen ääni on aikaisemmin löydetty myös sosiaaliselta ja äänekkäältä laatokannorpalta.

Juuri päättynyt seurantajakso on osa Joensuun yliopiston biologian laitoksen ja Karjalan tutkimuslaitoksen ekologian osaston tänä vuonna aloittamaa tutkimushanketta, jossa pyritään selvittämään saimaannorpan talviaikaista käyttäytymisekologiaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä.

Talviekologian tuntemus on tärkeää, jotta tulevaisuudessa voidaan arvioida norpan sopeutumista muuttuviin ympäristöolosuhteisiin. ”Tämän kevään lumiolosuhteet olivat poikkeukselliset norpan pesinnän kannalta. Lunta oli paikoin poikimisaikaan vähän ja erityisesti lumen kerroksellisuuden puuttuminen vaikeutti pesien tekoa. Puuterimaiseen lumeen norpan on ollut hankala kaivaa kestävää pesää, joten osa poikasista lienee kärsinyt liian aikaisin romahtaneista pesistä”, toteaa aiheesta väitöskirjaansa valmisteleva tutkija Marja Niemi Joensuun yliopistosta.

Päärahoittajina tutkimuksessa toimivat ympäristöministeriö sekä Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö.

Tämänvuotinen poikastuotto jää ennätyksestä

Saimaannorpan pesä- ja poikaslaskennat on tältä keväältä juuri saatu päätökseen. Laskennoissa todettiin 40 kuuttia. Kuuteista kuusi löydettiin pesästä kuolleena. Hieman normaalia suurempi pesäkuolleisuus johtunee epävakaista sääoloista.

WWF:n vastuulla ovat eteläisen Saimaan laskennat, joissa löytyi neljä poikaspesää. Viime vuonna norpan ystäviä ilahduttanut kuuttilöytö Kyläniemen eteläpuolelta ensimmäistä kertaa yli kahteenkymmeneen vuoteen ei valitettavasti toistunut tänä vuonna.

Pesien tutkiminen oli tänä keväänä erityisen vaikeaa. Maaliskuun lumituiskut hävittivät monesta pesästä kuutin syntymän tunnusmerkit, pesän pohjasta löytyvän kuutinvillan ja kuutin kaivamat kapeat käytävät.

Saimaannorppa on edelleen erittäin uhanalainen eläin. Kannan koko ennen tämän kevään poikastuottoa oli noin 280 yksilöä.

Saimaannorpan elämän tutkiminen ja varsinkin talviaikaisen käyttäytymisen salojen selvittäminen ovat erittäin tärkeitä, jotta suojelutoimet osataan kohdentaa oikein ja jotta kasvaviin uhkiin, esimerkiksi ilmaston lämpenemisestä ja lisääntyvästä rantarakentamisesta aiheutuviin, osataan varautua.

Sinä voit tukea WWF:n työtä saimaannorpan suojelemiseksi ryhtymällä saimaannorpan kummiksi internetsivuillamme.

Lisätietoja:
Joensuun yliopisto, tutkija Marja Niemi, puh. (013) 251 3586, gsm 050 572 7352
Joensuun yliopisto, tutkija Jouni Taskinen, puh. (013) 251 3496, gsm 050 413 7741

Media voi tiedustella kuvia ja beta-nauhoja:
WWF, tiedottaja Tuuli Äikäs, puh. (09) 7740 1051, gsm 040 592 6532