© Alexandra Antell/WWF Suomi
Julkaistu

Väitös: Suomen uusiutuvan energian tukipolitiikka liian pirstaloitunutta

Uusiutuvaa energiaa tuetaan Suomessa liian sirpaloituneilla tavoilla. Tämä on johtanut siihen, että tukitoimet eivät ole kustannustehokkaita, selviää tänään tarkastettavasta väitöstutkimuksesta. Tukijärjestelmän tulisi tukea suoraan uusiutuvan energian tuotantoa, jotta se olisi kustannustehokas.

Uusiutuvien energiamuotojen tukeminen on tulevaisuuden kannalta tärkeää. Suomen tavoitteena on tuottaa 38 prosenttia energiasta uusiutuvilla energianlähteillä vuoteen 2020 mennessä. WWF:n mukaan energiantuotannon tulisi perustua kokonaan uusiutuviin energialähteisiin vuoteen 2050 mennessä. Tuoreessa väitöskirjassa vertaillaan uusiutuvaa energiaa tukevia politiikkakeinoja, keskittyen metsäbioenergian tukiin.

”Suomen tämän hetken tukijärjestelmä on sirpaloitunut, joten se on sekä ympäristön että talouden kannalta tehoton”, sanoo väitöstutkimuksen kirjoittaja, WWF Suomen ilmastovastaava Hanna-Liisa Kangas.

Tutkimuksen mukaan tehokkaimmat tavat tukea puupohjaisia energianlähteitä ovat tuotantotuki tai syöttöpreemio. Molemmat ovat lopputuotteen, esimerkiksi sähkön tai nestemäisen biopolttoaineen, hinnan päälle maksettavia korvauksia uusiutuvan energian tuotannosta. Väitöskirjan tulosten perusteella uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tukitaso kannattaa sitoa päästöluvan hintaan: Kun päästöluvan hinta on korkealla, on tukitaso matala ja päinvastoin.

WWF:n mukaan pidemmällä aikavälillä sähkön ja lämmön tarve tulee kattaa Suomessakin ei-puupohjaisilla energianlähteillä, kuten maalämmöllä ja tuulisähköllä. Nämä teknologiat ovat materiaalitehokkaita, koska tuotannossa ei käytetä polttoainetta. Tulevaisuuden yhteiskuntaa tulee leimaamaan niukkuus raaka-aineista, jolloin materiaalitehokkuuden merkitys kasvaa entisestään. Lyhyellä aikavälillä maltillinen lisäys puun energiakäytössä, esimerkiksi turpeen korvaajana, on perusteltua.

Väitöstutkimus:

Renewable Energy and Climate Policies: Studies in the Forest and Energy Sector. University of Helsinki, Department of Economics and Management

Lisätiedot: MMM Hanna-Liisa Kangas, ympäristöekonomia, Helsingin yliopisto, p. 045 631 8353

Väitöskirja tarkastetaan 10.2.2012 klo 12.00 Helsingin yliopiston päärakennuksessa Auditoriossa XII. Vastaväittäjänä toimii Professori Christoph Böhringer, Oldenburgin yliopisto. Kustos on Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto.

Väitöskirja ilmestyy sarjassa Dissertationes Forestales (http://www.metla.fi/dissertationes/df136.htm).

Hanna-Liisa Kangas työskentelee WWF Suomen ilmastovastaavana