Valkoselkätikka © Shutterstock
Julkaistu

Valkoselkätikalla taas ennätysvuosi

Metsähallituksen, BirdLife Suomen ja WWF:n kartoituksissa löytyi noin 240 valkoselkätikan parireviiriä, joilta varmistettiin ennätykselliset 151 pesintää. Reviirimäärä pysyi lähes samana, mutta viime vuoden pesälöytöennätys (142) ylittyi selvästi. Toissasyksyisen massavaelluksen ansiosta pesiviä valkoselkätikkoja tavataan etelärannikolta Lappiin asti. 

– Valkoselkätikka on aikainen pesijä, mutta arktinen kevät ei onneksi hyydyttänyt kaikkia pesiviä pareja, kertoo suunnittelija Timo Laine Metsähallituksen luontopalveluista. Osa pareista kasvattikin pesyeensä jäätävän kylmissä oloissa huhti-toukokuussa. Kolean kevään ja alkukesän johdosta osalla pareista pesinnät kuitenkin tuhoutuivat, osa jätti pesinnän väliin ja osa aloitti niin myöhään, että emoja ja poikueita tavattiin vielä pitkälle heinäkuulle asti.

– Aktiivisen suojelun ja seurannan ansiosta uhanalaisen valkoselkätikan kanta on saatu hitaaseen kasvuun. Vuoden 2015 massavaellus toi Suomeen kymmeniä uusia pesiviä pareja, iloitsee Laine.  Kannan kasvu näkyi selkeimmin sisämaassa, missä esimerkiksi Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä varmistettiin kaikkien aikojen paras pesimätulos. Etelä-Karjalan pesimäkanta vahvistui entisestään, ja hyvä pesimätulos saatiin myös P-Pohjanmaalta ja Lapista, missä pesintä vuosien odotuksen jälkeen lopulta varmistui Perämeren rannikolla.

–Uhanalaistumisen syynä on ollut tehokas metsätalous, minkä seurauksena lehti- ja lahopuustoisten metsien määrä on rajusti vähentynyt. Valkoselkätikalle se on kohtalokasta, sillä ravintoa löytyy runsaimmin lahosta lehtipuusta, ja pesäkolokin koverretaan tavallisimmin lahopökkelöön. Valkoselkätikan elinympäristövaatimukset tuleekin ottaa huomioon talousmetsien hoidossa, sillä suojelualueet eivät yksinään riitä elinvoimaisen kannan ylläpitämiseksi, Laine muistuttaa. Metsien käytön tehostamisvaatimukset asettavat seuraavan haasteen lajin suojelulle.

Pesinnät alueittain

Valkoselkätikan pesimäalueet painottuvat maan itä- ja kaakkoisosiin. Varmistettuja pesintöjä löytyi eniten Etelä-Karjalasta (54). Muut löytyivät Pohjois-Karjalasta (28), Etelä-Savosta (19), Päijät-Hämeestä (11), Pirkanmaalta (9), Kanta-Hämeestä (7), Kymenlaaksosta (6), Uudeltamaalta (6), Keski-Suomesta (3) ja Pohjois-Pohjanmaalta (4). Pohjois-Savosta, Satakunnasta, Varsinais-Suomesta ja Lapista kustakin löytyi yksi pesintä.

Valkoselkätikkaseurannoissa tarkastetaan lajin tunnettuja esiintymisalueita ja kartoitetaan uusia elinympäristöjä. Vapaaehtoistyön merkitys seuranta-aineiston keruussa on äärimmäisen tärkeä. Suomen lintuharrastajat ansaitsevatkin suuren kiitoksen osallistumisestaan kannan seurantatyöhön.

Lisätietoja
Suunnittelija Timo Laine, Metsähallitus luontopalvelut, puhelin 040 588 1766; timo.laine(at)metsa.fi